Ajankohtaista

Yllättävä kipu vihloo kyljessä tai kasvoissa. Mitään ulkoisia tunnusmerkkejä ei alkuun välttämättä näy, mutta kipu kovenee vähitellen. Sitten ilmaantuvat pieniä vesikelloja muistuttavat rakkulat. Ne muistuttavat yskänrokkoa tai vesirokkoa, mutta ilmaantuvat erikoiseen paikkaan ja rajoittuvat kehon jommalle kummalle puolelle. Rakkulat lisääntyvät joidenkin päivien tai jopa viikkojen ajan ja katoavat vähitellen. Vihlova hermokipu voi kuitenkin jäädä jopa vuosien ajaksi.

Tunnistitko taudin tästä kuvauksesta?

Vyöruusu on Suomessa todella yleinen mutta valitettavan huonosti tunnettu tauti. Sen riskiryhmään kuuluvat kaikki, jotka ovat lapsena sairastaneet vesirokon. Vesirokkovirus jää nimittäin aina lapsuuden infektion jälkeen pysyvästi elimistöön ja arviolta 95 %:lla suomalaisista aikuisista on tämä virus. Viruksen kantajista noin joka kolmas sairastuu vyöruusuun jossain vaiheessa – on siis todennäköistä, että jokaisen meidän lähipiiriä vyöruusu koskettaa jossain kohtaa elämää. Jotta useampi oppisi tunnistamaan vyöruusun oireet ja suojautumaan taudilta, vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa Vyöruusuviikkoa 28.2-6.3.2022.

Taudeilta suojautuminen on ollut viimeisten kahden vuoden aikana ymmärrettävästi paljon pinnalla. Vyöruusun ilmaantumiseen ei voi kuitenkaan vaikuttaa omilla elintavoilla. Liikunta, hyvä yöuni tai oikeanlainen ravinto ei suojaa vyöruusulta. Tautia vastaan voi kuitenkin suojautua rokottautumalla. Suojautuminen kannattaa, sillä ihmisen vastustuskyky heikkenee ikääntymisen myötä.

Vyöruusuun voi sairastua minkä ikäinen tahansa, mutta riski kohoaa merkittävästi jo 50 vuoden iästä alkaen – kyseessä ei ole siis mikään vanhusten sairaus, vaan työikäisten ihmisten pitäisi suhtautua tautiin vakavasti. Vaikka rakkulat lähtevät pois iholta itsestään tai viruslääkityksen jälkeen, on vyöruusulla ikäviä potentiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi silmän alueella esiintyvä vyöruusu on näkökykyä uhkaava vakava sairaus, joka vaatii elinikäistä seurantaa.

Kaikille vyöruususta ei tule pitkäkestoisia oireita. Osa sairastaneista kuitenkin saa riesakseen ikävimmän ja yleisimmän vyöruusun pitkäkestoisen haitan: kipeän, pitkittyneen hermosäryn. Särky saattaa tuottaa herkkyyttä jopa vähäiselle, esimerkiksi vaatteiden aiheuttamalle kosketukselle. Hermosärky saattaa pahimmillaan jäädä pysyväksi kiputilaksi, joka vaatii jatkuvaa seurantaa. Riski yli kolme kuukautta jatkuvalle kivulle kasvaa iän myötä ja on 50-vuotiailla noin 10 % ja 80-vuotiailla 20 %. Kroonistuneesta kivusta ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään pitäisi puhua yhteiskunnassa avoimemmin, sanoo Suomen Kipu -järjestön toiminnanjohtaja Kaisa Hirn: “Sen lisäksi, että rivisuomalaisella ei ole tietoa kivusta, ammattilaisillakin voi olla harmittavan vähän ymmärrystä etenkin kipuoireiden nopeasta hoidosta. Mitä nopeammin kipuoireeseen puututaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä sen kroonistumista.”

Ajan myötä vyöruusu voi jäädä historiaan. Nykyään lasten rokotusohjelmaan kuuluva vesirokkorokotus voi vuosien saatossa alkaa vähentää vyöruusuja, kun vesirokkoa ei enää sairasteta lapsuudessa. Vesirokkorokotusten vaikutusta vyöruusun ilmaantumiseen ei kuitenkaan vielä tiedetä varmasti. Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla rokotuksia vyöruusua vastaan. Ne on tarkoitettu yli 50-vuotiaille, jotka ovat sairastaneet vesirokon aiemmin. Lisäksi toinen rokotteista soveltuu myös 18 vuotta täyttäneille, joilla on suurentunut vyöruusun riski sairauden tai lääkityksen takia. Rokottautuminen suojaa sekä vyöruusun ilmestymiseltä että vyöruusun jälkeiseltä kiputilalta. Vyöruusurokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten ne tulee maksaa itse. Rokottautumisesta kiinnostuneen kannattaa keskustella lääkärinsä kanssa aiheesta.