Ajankohtaista

VTKL:n lausunto: Vanhuspalvelulain voimaantulosäännöksen muuttaminen

Iäkäs nainen katsoo suoraan kameraan ja hymyilee vienosti.

Vanhustyön keskusliitto kannattaa vanhuspalvelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamista lykkäämällä suunniteltujen henkilöstömitoitusten käyttöönottoa.

Muutokset toimintaympäristössä ovat vaikuttaneet huomattavasti ja osin odotettuakin negatiivisemmin yksityisen vanhuspalvelualan toimintaedellytyksiin. Jo pitkään jatkunut ja 2019 ns. hoivakriisin myötä pahentunut sotehenkilöstön saatavuus- ja pysyvyyshaaste on kasvanut entisestään, ja edellyttää jatkossa korjaavia toimenpiteitä koko yhteiskunnalta. Pula sotehenkilöstöstä vaikeuttaa tällä hetkellä huomattavasti suurinta osaa niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin toiminnasta.

Yksittäisen palveluntuottajan mahdollisuudet vaikuttaa henkilökunnan saatavuustilanteeseen ovat enää vain vähäiset ongelman laajuus huomioon ottaen. Palveluntuottajilla on tällä hetkellä monin paikoin, paikkakunnasta riippuen, huomattavia vaikeuksia saada palkattua tarvittavaa henkilökuntaa.

VTKL:n mielestä ehdotettu 8 kuukauden lykkäys mitoituksen toteuttamiseen ei ole riittävä. Mitoituksen voimaantuloa tulee lykätä vähintään vuodella esitetystä, eli mitoitus 0,65 1.4.2024 mennessä ja mitoitus 0,7 1.12.2024 mennessä.

Esityksessä esiintuodut jo käynnissä olevat toimenpiteet, kuten lähihoitajien ja sairaanhoitajien koulutuspaikkojen lisääminen ja tulevien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen sekä palvelurakenteen monipuolistuminen vievät enemmän aikaa kuin esitetyn 8 kuukauden verran. Lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä.

Alan valitettavan negatiivisen julkisuuskuvan korjaaminen ja työn veto- ja pitovoiman rakentaminen tulee olla kaikkien toimenpiteiden lähtökohta. Vanhuspalveluiden laadun takaamiseksi sekä resurssihaasteen ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa se, että alan sääntely mahdollistaa alan ammattilaisille kehittämisen arjen työssä. Työtehtävien organisointia, toimintamalleja ja hyviä käytänteitä tulee voida kehittää asiakaslähtöisesti toimintayksiköissä. Omaan työhön vaikuttamisen ja kehittämiseen osallistumisen tiedetään vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin. Hyvät asiakaslähtöiset käytänteet myös vähentävät eettistä stressiä. Sääntöjen ja ohjeiden tiukentamisen sijaan voisi ohjeistaa asiakaslähtöisen kehittämisen toimintamalleja ja kehittää raportointia ja valvontaa asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmasta, vähentäen hoitotyö- ja hoitajakeskeisyyttä toiminnan ohjaamisessa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tulee suunnitella henkilöstörakenteen ja -koulutuksen monipuolistamista sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä, ja erityisesti teknologian vaikutusta työtehtäviin. Moniammatillisuus ja moniosaaminen tuottavat usein paremman asiakaskokemuksen. Henkilöstömitoitukseen huomioitavan henkilöstön kokonaisuutta tulee siis tarkastella ja laajentaa sitä. Esimerkiksi arjen läsnäolo, kulttuuri, taide ja musiikki tuovat merkityksellisyyttä ja parantavat asiakkaan elämänlaatua. Elämä tehostetussa palveluasumisessa ei ole vain sairauden hoitoa. Kyseessä on ihmisten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät palvelut. Ympärivuorokautisen palvelun piirissä oleva asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia, jota ei pidä unohtaa.

Samanaikaisesti henkilöstömitoituksen lykkäämisen ja edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tulee ohjata rahaa ja resursseja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, esimerkiksi elintapaohjaukseen ja kuntoutukseen. Näillä toimenpiteillä tuetaan ja vahvistetaan kotona ja yhteisöllisen asumisen piirissä asuvien ikääntyvien kokonaisvaltaista toimintakykyä ja elämänlaatua. Niillä voidaan estää tai myöhentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta jatkossa. Esimerkiksi erilaiset päivätoiminnot tai palvelukeskustyyppiset toiminnot voisivat olla aiempaa laajemmin käytössä ja niiden jatkuvuus soteuudistuksessa tulisi varmistaa. Erityisesti järjestökentällä on vertaisarvioituja ja tutkimusnäyttöön perustuvia toimintamalleja, joita voitaisiin hyödyntää osana ratkaisua. Yksi ratkaisu olisi kehittää toimintamalleja, joilla julkinen, yksityinen ja järjestöpohjainen toiminta ohjataan yhdessä kehittämään vanhushuollon kokonaisuutta.

Lue koko Vanhustyön keskusliiton 4.11.2022 antama lausunto