Vanhustyö-lehti: Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa?
Julkaistu: 11.6.2021Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi kuntien lisäksi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Alueilla olisi velvoite yhteistyön tekemiseen kuntien lisäksi hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Teksti: Anna Haverinen, Kuntaliitto
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on uusia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä ja toteuttamista koskevia lainsäädäntöesityksiä. Mikäli lait tulevat voimaan nyt esitetyn aikataulun mukaisesti, vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat hyvinvointialueet. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta se tarkoittaisi, että palvelujen järjestämisen velvoite poistuisi kunnilta, eivätkä kunnat jatkossa myöskään tuottaisi näitä palveluita.
Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä
Vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu kunnille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalipalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) edellyttää kuntaa tekemään yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi mm. kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tämä yhteistyön edellytys sisältää laajemman yhteistyövelvoitteen kuin pelkästään kuntaorganisaation sisällä tapahtuvan yhteistyön.
Kunnalla on tarkoitus olla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuta tulevaisuudessakin, ja siihen hyvinvointialueiden perustaminen ei vaikuttaisi. Kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Sen tulisi suunnittelussaan asettaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot.
Alueilla olisi myös velvoite yhteistyön tekemiseen niin kuntien kuin hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Laissa säädettäisiin vielä erikseen hyvinvointialueen velvollisuudesta osaltaan edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mahdollisuuksien mukaan.
Hyvinvointialueiden lainsäädännön valmistelussa on haluttu painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä, jotta asiassa voidaan onnistua.
Voisi ajatella, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvin hoidettu, kun se on velvoitteena usealla toimijalla. Käytännössä onnistumisen kannalta on tärkeää sopia yhteisen tiedon käytöstä, yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja konkreettisesta tekemisestä sekä luoda selkeät rakenteet. Näin voidaan estää mahdollinen päällekkäinen tekeminen tai pahemmassa tapauksessa hyvinvoinnin edistämisen katvealueiden syntyminen. Ja yhteistyön tekemisen onnistumista eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistymistä tulee seurata, ja tarvittaessa joustavasti muuttaa suunnitelmia ja tekemisen muotoja.
Kuntaliitto teki kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille Kuntapulssi-kyselyn maalis-huhtikuussa 2021 koskien parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja sen mahdollista toimeenpanoa. Kyselyyn vastasi yli 200 kuntaa tai kuntayhtymää. Hyvinvoinnin tukemisen kannalta mielenkiitoisia vastauksia saatiin mm. kysymykseen, miten hyvin suunnitellussa sote-uudistuksessa on otettu huomioon kuntien tärkeänä pitämä painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään toimintaan? Kysymys jakoi vastaajien mielipiteitä voimakkaasti, sillä 23 prosentin mielestä kyseinen näkökulma on otettu hyvin huomioon ja taas 37 prosentin mielestä huonosti. Tämä tulos kertoo osaltaan siitä, että yhteistyön tekemistä tukevien rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan yhteistä työtä.
Ikääntyneen hyvinvointi koostuu monenlaisista asioista
Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä uusien asioiden oppimiseen. Myös mahdollisuus tehdä oman mielenkiinnon mukaisesti esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistyötä tukee osaltaan ikääntyneen hyvinvointia. Toimiva, turvallinen sekä sisällöllinen arki, johon liittyvät omien voimavarojen mukaiset arjen askareet, läheiset sekä ihmissuhteet voivat merkitä paljon. Erilaiset jokapäiväisen elämän palvelut, kuten parturissa ja kaupassa käynti tai liikunta-, kulttuuri- sekä tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös vaikuttavat ikääntyneen hyvinvointiin.
Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös asumiseen, kotiin ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Omiin tarpeisiin sopiva ja toimiva, esteetön sekä turvallinen koti on tärkeä hyvinvoinnin tuki. Asumisen ja loppuelämän kodin suunnittelu viimeistään eläköityessä on tärkeä osa omaan ikääntymiseen varautumista. Myös turvallinen, tuttu ja helppoa liikkumista tukeva asuinympäristö on merkittävä osa kotona asumista ja siten ikääntyneen hyvinvointia.
Mahdollisten hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo mukanaan asumiseen liittyvän yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Kunta vastaa tulevaisuudessakin mm. kaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta sekä asunto- ja tonttipolitiikasta. Koska hyvä asuminen on hyvinvoinnin yksi peruskivistä, myös hyvinvointialueella on vahva intressi siihen, että ikääntyneet asuvat hyvin. Asumisolosuhteet vaikuttavat, kuten edellä todettiin, iäkkään kokonaishyvinvointiin ja myös kotona asumista tukevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, mikäli niihin jossakin vaiheessa on tarvetta.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisiin asumisyksiköihin hyvinvointialue toteuttaa palvelun, mutta kunta voi vaikuttaa uusien yksiköiden sijaintiin esimerkiksi palvelutonttien varaamisella. Jotta uudet yksiköt sijaitsisivat tasaisesti koko hyvinvointialueella eikä ympärivuorokautisen palvelutarpeen vuoksi iäkäs henkilö joudu muuttamaan kauas läheistään ja tutuilta asuinalueilta, tulee hyvinvointialueen tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien alueensa kuntien kanssa myös kaavoituksen ja tonttien luovutukseen liittyen.
Etäälle muuttaminen läheisistä toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi on iso riski niin itse iäkkään henkilön kuin hänen läheistensäkin hyvinvoinnille. Myös yhä lisääntyvät uudenlaiset ikääntyneiden asumisen muodot ja kohteet, ns. välimuotoinen asuminen, edellyttävät toteutuakseen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.
Järjestöt hyvinvoinnin turvaajina uudessa sotessa
Ikääntyneet ja muut kuntalaiset ovat olleet huolissaan sote-uudistukseen liittyen siitä, etääntyykö osa hyvinvoinnin ja terveyden tuesta ja sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan jonnekin kauas? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa käytetty ilmaus ”palvelujen järjestämisen leveämmistä hartioista” voi kuulostaa sellaiselta asialta, jonka varjoon yksittäinen ikääntynyt henkilö ja hänen omassa arjessaan ratkaistavat asiat voivat jäädä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön velvoitteet annettuina sekä kunnille että hyvinvointialueelle voivat avata uudenlaisia mahdollisuuksia. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen ja tuottamisen velvoite siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoite säilyy, voi se kannustaa kuntia hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöhön uusilla toimintatavoilla ja lähempänä ikääntyneidenkin arkea.
Ikäihmisten kanssa ja hyväksi työtä tekevät järjestöt tuntevat hyvin ikäihmisten arjen sekä laajan, yksilöllisen kirjon. Järjestöillä on juuri sitä ”lähellä ihmistä häntä kuunnellen” -osaamista, jonka menettämisestä ollaan sote-uudistuksessa huolissaan. Järjestöt toimivat mahdollisen uudistuksenkin jälkeen kunnissa, ja järjestöissä toimivat ovat kuntien asukkaita. Siten järjestöt yhdessä kuntalaisten kanssa osaavat kertoa, mitä mahdolliset uudet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä voisivat olla ja olla mukana toteuttamassa niitä.
Taloudellinen näkökulma
Vaikka sote uudistuisi ja uudeksi toimijaksi palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tulisi hyvinvointialueet, rahoituksen näkökulmasta ne ja kunnat toimivat samassa julkisen talouden kokonaisuudessa, johon ei tule mistään ns. ylimääräistä ulkopuolista rahoitusta. Siksi, jos kunta tai hyvinvointialue yhteistyössä onnistuu hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sitä kautta pystyy parantamaan kuntalaisten hyvinvointia ja vaikuttamaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen, kaikki hyötyvät myös talouden näkökulmasta. Silloin julkisen talouden kokonaisuudesta rahoitusta voidaan kohdentaa yhä enenevässä määrin kuntalaisten hyvinvointia edistäviin palveluihin raskaimpien ja korjaavien palvelujen sijaan. Silloin ainakin osa sote-uudistukselle asetetuista tavoitteista toteutuisi.
Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 3/2021.