Ajankohtaista

Lamminrannan uusi hoivakoti on suunniteltu alusta alkaen muistisairaiden asukkaiden ehdoilla ja erityistarpeet on huomioitu niin talon arkkitehtuurissa kuin sisustuksessa. Suunnittelussa pyritty saavuttamaan yksilön kannalta inhimillinen ja kodinomainen mittakaava.

Oikeilla materiaalivalinnoilla, vuorokausirytmiä mukailevilla valaistusratkaisuilla ja värivariaatioilla tuetaan muistisairaiden parempaa toimintakykyä ja hyvinvointia. Sopimusvuorisäätiön tytäryhtiön Treili Oy:n rakennuttamassa Lamminrannan ympärivuorokautisessa hoidon yksikössä sisustukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

– Oman toimijuuden parantaminen sisustuksen avulla helpottaa sekä muistisairaiden asukkaidemme että heitä avustavien työntekijöidemme arkea. Lamminranta on rakennettu asukkaiden kodiksi, ei laitokseksi. Siellä ei ole pitkiä käytäviä tai muita laitosmaisia elementtejä, Treilin toimitusjohtaja Leena Lehtonen kertoo.

Valaistus tukee vuorokausirytmiä

Sisustussuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja Tuija Salmi on toiminut konsultoivassa roolissa projektin alusta alkaen. Hänen ehdotuksestaan Lamminrantaan toteutettiin muun muassa vuorokausirytmiä mukaileva valaistus, jossa valon voimakkuus ja sävy muuttuvat päivän edetessä.

– Valaistus ylläpitää päivärytmiä, joka muistisairaalla ja Suomen olosuhteissa saattaa muuten olla kadoksissa. Lisäksi yöaikaan tiloissa on todella himmeä valo, joka voimistuu, jos tilassa liikutaan. Asteittain voimistuva ja himmenevä valo ei ole muistisairaalle niin hämmentävä kuin yhtäkkiä päälle räpsähtävä valaistus, Salmi kertoo.

Värit auttavat hahmottamaan tilaa

Valaistuksen ja värien lisäksi Lamminrannassa viihtyvyyttä tuovat erilaiset seinämateriaalit, kuten puupaneelit ja valokuvatapetit. Tilojen hahmottamista helpotetaan myös värien avulla. Seinien ja lattian värien sävyerot ohjaavat itsenäistä liikkumista asukastiloissa, kun taas henkilökunnalle tarkoitetut tilat, kuten lääkkeenjakohuoneet voidaan häivyttää välttämällä kontrasteja.

– Kun teemme valkoisen oven valkoiseen seinään, muistisairas ei kiinnitä siihen niin paljon huomiota, eikä yritä kulkea ovesta. Näin hänelle ei tule tunnetta siitä, ettei pääse johonkin haluamaansa tilaan. Sen sijaan asukkaiden tiloissa värejä on hyödynnetty. Kaikki nämä pienet asiat lisäävät muistisairaan omaa toimintakykyä ja vaikuttavat mielialaan, Salmi havainnollistaa.

Asukkaat pääsevät vaikuttamaan sisustukseen

Salmi on ollut mukana suunnittelemassa myös muita Treilin hoivakotien sisustuksia. Työssään hän hyödyntää mahdollisimman paljon asukkaiden toiveita ja historiaa.

– Sisustuksen pitää lähteä käyttäjäkunnan lähtökohdista – tarpeista ja rajoituksista. Oikeanlaisella ympäristöllä voidaan tukea muistisairaan itsenäistä toimimista, ja sehän taas säästää hoitajien työaikaa ja resursseja nimenomaan siihen kuntouttavaan työhön. Kauniissa ja viihtyisässä ympäristössä työntekijätkin voivat paremmin.

– Olen pitänyt asukkaille työpajoja, joissa olen kerännyt tietoa siitä minkälaiset teemat heitä puhuttelevat. Olen hyödyntänyt tuttuja kuvia valokuvatapeteissa ja muussa kuvamaailmassa. Asukkaat kyllä kertovat toiveensa ja mielipiteensä, kun heitä malttaa kuunnella, Salmi sanoo.

Talon rakennustyöt ovat loppusuoralla ja ovet avautuvat asukkaille syyskuun lopussa. Hoivakodin lisäksi samassa rakennuksessa toimii myös lasten päiväkoti.

---

Nya inredningslösningar underlättar vardagen och förbättrar funktionsförmågan vid demenssjukdom

Treili Oy:s nya vårdhem har planerats helt och hållet på de demenssjuka boendes villkor, och särskilda behov har beaktats i såväl arkitekturen som inredningen. Syftet med planeringen har varit att skapa en för individen mänsklig skala och hemtrevnad.

Genom rätt materialval, belysning som efterliknar dygnsrytmen och färgvariationer stöds bättre funktionsförmåga och välbefinnande hos personer med demenssjukdom. I Lamminranta, en enhet för dygnetruntvård som det Tammerforsbaserade företaget Treili Oy låtit bygga, har inredningen särskilt beaktats.

– Att individens aktörskap förbättras genom inredningen underlättar vardagen såväl för våra boende med demenssjukdomar som för våra anställda som ska assistera dem. Lamminranta har byggts för att bli de boendes hem och inte en anstalt. Det finns inte långa korridorer eller andra anstaltsliknande element, säger Leena Lehtonen, VD för Treili.

Belysning som stöder dygnsrytmen

Tuija Salmi är inredningsarkitekt och tillgänglighetsutredare och har varit konsult för projektet ända sedan starten. På hennes förslag gjordes belysningen i Lamminranta så att den efterliknar dygnsrytmen, så att ljusets styrka och färgtemperatur förändras efter tidpunkten på dagen.

– Belysningen bidrar till dygnsrytmen, som annars kan förändras vid demenssjukdomar och i förhållandena i Finland. Nattetid är belysningen i lokalerna dessutom mycket dämpad, och tilltar när någon rör sig. Stegvis tilltagande och avtagande belysning är inte lika förvirrande för den som lider av någon demenssjukdom som plötsligt tänd belysning, förklarar Salmi.

Färger gör det lättare att gestalta rummet

Utöver belysning och färger har Lamminranta gjorts trivsamt genom olika väggbeklädnadsmaterial, såsom träpanel och fototapeter. Också färger har använts för att göra det lättare att gestalta rummet. Nyansskillnader mellan väggar och golv underlättar självständig mobilitet i rum avsedda för de boende medan personalens utrymmen, såsom rum för läkemedelshantering, kan kamoufleras genom uteblivna kontraster.

– Om en dörr på en vit vägg också är vit, fäster den som lider av demens inte så mycket uppmärksamhet vid den och försöker inte gå genom dörren. Då får inte personen heller känslan av att inte komma åt något rum. I lokaler avsedda för de boende har färger däremot använts. Alla dessa små detaljer förbättrar funktionsförmågan och höjer humöret hos de boende, säger Salmi.

De boende får själva påverka inredningen

Salmi har också deltagit i planeringen av inredningen i andra vårdhem som Treili låtit bygga. För sitt arbete försöker hon i så stor utsträckning som möjligt beakta de boendes önskemål och historia.

– Inredningen måste utgå från brukarna – deras behov och begränsningar. Genom en lämplig omgivning kan självständig aktivitet hos de boende stödjas, vilket i sin tur sparar skötarnas arbetstid och resurserna som specifikt kan användas för rehabiliterande arbete. I en vacker och trivsam miljö mår även de anställda bättre.

– Jag har ordnat workshoppar med de boende för att samla in information om vilken typ av teman de tilltalas av. I fototapeterna och den övriga bildvärlden har jag använt mig av bekanta bilder. De boende delar gärna med sig av sina önskemål och åsikter om man bara tar sig tid att lyssna på dem, säger Salmi.

Byggarbetet är på slutrakan och dörrarna kommer att öppnas för de boende i slutet av september. Förutom vårdhemmet kommer det också att finnas ett daghem i byggnaden.