-
Askel kohti parempaa elämänlaatua
Lue artikkeli: Askel kohti parempaa elämänlaatuaJulkaistu: / Suomessa on THL:n mukaan yli 150 000 henkilöä, jolla on jokin muistisairaus. Määrä kasvaa koko ajan, ja ongelma on maailmanlaajuisestikin merkittävä (THL 2024). Muistisairautta ei voida täysin parantaa lääkkeillä tai elämäntapamuutoksilla, mutta ne voivat huomattavasti tukea sairauden hallintaa ja parantaa elämänlaatua. Tässä artikkelissa elämänlaadun paranemisella viitataan erityisesti fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn paranemiseen sekä sujuvampaan…
-
Korjausavustus auttaa kotona asumisessa
Lue artikkeli: Korjausavustus auttaa kotona asumisessaJulkaistu: / Oma koti on monelle tärkein paikka. Ikääntyneille ja vammaisille henkilöille siellä asuminen voi kuitenkin olla hankalaa ilman muutoksia. Kun koti tukee arjen sujuvuutta ja turvallisuutta, voi siellä asua pidempään ja huolettomammin. Jos korjauksiin ei meinaa riittää rahaa, apua voi saada valtion korjausavustuksesta. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen myöntämä korjausavustuksella voidaan tehdä muutoksia, jotka parantavat…
-
Mikä tekee työstä merkityksellistä? Vanhustyöntekijöiden näkemyksiä työn ydintehtävistä
Lue artikkeli: Mikä tekee työstä merkityksellistä? Vanhustyöntekijöiden näkemyksiä työn ydintehtävistäJulkaistu: / Vanhustyöhön kohdistuu Suomessa paineita usealta suunnalta. Väestön ikärakenteen vuoksi ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa samalla, kun työikäisten määrä pienenee. Julkisen talouden heikon tilanteen ja useiden poliittisten ratkaisujen myötä vanhusten hoidosta vastaavat palveluyksiköt joutuvat vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin yhä vähäisemmällä työntekijämäärällä. Oman lisänsä yhtälöön tuo ikääntyneiden hoivatyön vähäinen pito- ja vetovoimaisuus. Hoitajien työnkuvan selkeyttämistä ja…
-
Iäkkään osallisuus RAI-arvioissa on kohtaamista ja kuulluksi tulemista
Lue artikkeli: Iäkkään osallisuus RAI-arvioissa on kohtaamista ja kuulluksi tulemistaJulkaistu: / RAI-arviointi ei ole vain tekninen väline, vaan ennen kaikkea asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen hetki. Osallisuus ei ole vain iäkkään henkilön osallistumista kysymyksiin vastaamiseen, vaan kokemusta siitä, että hänen elämänsä ja näkemyksensä ovat merkityksellisiä. Vanhuspalvelulain (980/2012) vuoden 2020 uudistuksen myötä iäkkäiden henkilöiden oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on saanut entistä vahvemman lainsäädännöllisen tuen. Keskeistä…
-
Ikääntyville soveltuvan vetovoimaisen asumisen tarve kasvaa – case Kalon
Lue artikkeli: Ikääntyville soveltuvan vetovoimaisen asumisen tarve kasvaa – case KalonJulkaistu: / Ikääntyvä Suomi tarvitsee vetovoimaisia asumisen ratkaisuja, joissa ikäihmiset pystyvät asumaan tavallisissa asunnoissa turvallista ja hyvää arkea muun asutuksen joukossa. Kalon on yksi Suomen kestävän kaupunkiasumisen pilotti, jossa ikäihmiset ja muistioireiset on huomioitu sekä arkkitehtuurissa, tila- ja sisustusratkaisuissa että hyvä arjen toteuttamisen malleissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole varauduttu kasvavaan ikäihmisten määrään eikä heidän asumistarpeisiinsa.…
-
Yhteistyöllä parempaa hoitoa – tiimien rooli ikääntyneiden palveluissa
Lue artikkeli: Yhteistyöllä parempaa hoitoa – tiimien rooli ikääntyneiden palveluissaJulkaistu: Julkisessa keskustelussa on viime vuosina korostunut ikääntyvän väestön palveluiden ja hoidon laadun turvaaminen. Samalla on noussut esiin myös hoitajien kasvava kuormitus sekä alanvaihtoaikeet. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa toimii useimmissa yksiköissä tiimejä, joiden tavoitteena on parantaa sekä asiakkaiden hoidon laatua että hoitajien työhyvinvointia. Tiimillä tarkoitetaan tässä joko viralliseen organisaatiorakenteeseen kuuluvaa tiimiä tai yksikössä erikseen sovittua…
-
Kuntouttava päivätoiminta on investointi, joka parantaa toimintakykyä ja tuo iloa
Lue artikkeli: Kuntouttava päivätoiminta on investointi, joka parantaa toimintakykyä ja tuo iloaJulkaistu: Kuntouttava päivätoiminta tarjoaa iäkkäille merkittäviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia hyötyjä. Se ylläpitää fyysistä kuntoa, lisää psyykkistä hyvinvointia, torjuu yksinäisyyttä ja tukee kotona asumista. Näin osoittavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemukset. Kuntouttava päivätoiminta tuleekin nähdä entistä tärkeämpänä osana palvelujärjestelmää. Ongelmien ennaltaehkäisyä ja tukea arkeen THL selvitti vuonna 2024 kuntouttavan päivätoiminnan hyvinvointihyötyjä haastattelemalla neljän hyvinvointialueen päivätoiminnan…
-
Tyypin 2 diabetes iäkkäillä: haasteet, tuki ja teknologia
Lue artikkeli: Tyypin 2 diabetes iäkkäillä: haasteet, tuki ja teknologiaJulkaistu: Tyypin 2 diabetes on yleinen kansansairaus, joka koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä. Iän karttuessa diabeteksen hoitaminen voi muuttua monimutkaisemmaksi. Tyypin 2 diabetes iäkkäillä vaatii yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Haasteet voivat liittyä fyysisiin, kognitiivisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Omaiset voivat olla korvaamaton tuki arjessa, ja teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia hoidon tehostamiseen. Ikääntyminen tuo haasteita hoitoon Iäkkäillä diabeetikoilla…
-
Yhdenvertaisuutta ja tukea omaishoitoon – kohti kansallisia toimintatapoja
Lue artikkeli: Yhdenvertaisuutta ja tukea omaishoitoon – kohti kansallisia toimintatapojaJulkaistu: Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota hyvinvointialueet myöntävät määrittämiensä myöntämisperusteiden mukaisesti. Tukeen kuuluvat tarvittavat palvelut hoidettavalle sekä hoitajalle maksettava palkkio, vapaat ja muut tukipalvelut. Omaishoidosta laaditaan hyvinvointialueen ja omaishoitajan välinen sopimus, jonka myötä omaishoitaja sitoutuu sovituilta osin vastaamaan omaisensa hoidosta ja huolenpidosta. (Laki omaishoidon tuesta (937/2005)). Tässä artikkelissa käsitellään iäkkäiden sopimusomaishoitoa. Omaishoito on arvokasta…
-
Millaista on olla vanha nainen tämän päivän Suomessa?
Lue artikkeli: Millaista on olla vanha nainen tämän päivän Suomessa?Julkaistu: Viisi eläkeläisnaista julkaisi pamfletin. He haluavat, että vanhenevia ihmisiä kohdellaan täysivaltaisina kansalaisina. Mitä 75-vuotias odottaa vuodelta 2035? Mistä tietää, että muut näkevät sinut vanhuksena? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa viiden eläkeläisnaisen kirjoittama pamfletti nimeltään Kirjallista vertaistukea vanhoille naisille. Pamfletin ovat kirjoittaneet Helena Hiila-O’Brien, Leea Paija, Ritva Jakku-Sihvonen, Helena Tapper ja Auni-Marja Vilavaara. Kirjoittajat pohtivat…
