Ajankohtaista

Jos kysytään 55 vuotta täyttäneiltä, miten heidän asuntonsa vastaa heidän tulevaisuuden tarpeisiinsa, useimpien vastaus on, että asia ei ole ajankohtainen. Miten saada ihmiset pysähtymään tärkeän aiheen pariin ja ylittämään ennakoinnin esteet?

– Tavallaan tarvitaan aina jokin pysäyttäjä, vaikkapa suklaakarkki messuständin korista, naurahtaa Ari Nikkola, Suomen Asumisen Avun toiminnanjohtaja kuvaten sitä, miten helppoa ihmisen on ohittaa aihe, ellei jokin houkuttele sen pariin.

– Myös hyvät kysymykset vaikkapa asumisen pikatestiä täyttäessä auttavat alkuun.

Asumisen Apu on espoolainen yhdistys, joka neuvoo ikäihmisiä asumisen asioissa. Yhdistyksen SAAennakoida-hanke tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ennakointiin, jotta mahdollisimman moni voisi asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Haaste on saada ihmiset ajattelemaan aihetta, jota tekisi mieli välttää.

– Ajatus, että ei joskus pärjäisi itsekseen tai että vaivoja voi tulla, on aika epämiellyttävä ottaa esille, sanoo Asumisen Avun palveluohjaaja Ulla Katila.

– Ja onhan se oma koti niin rakas paikka, Siitä ajattelee aina vähän liian ruusuisesti.

Hyvä ennakointihetki alkaa yleensä nykyasunnosta jutellen. Vaikkapa hissin puuttuminen talosta on asia, jota moni ei ole mieltänyt mahdolliseksi tulevaisuuden ongelmakohdaksi. Vähitellen myös asumisen omakohtaiset pulmat voivat nousta esiin. Naisten väsymys vaikkapa omakotitalon siivoamiseen ja puutarhatöihin voi tulla aiemmin kuin puolisolla. Miehet taas ovat usein kiintyneitä omakotitaloon. Toive asumisen jatkuvuudesta sellaisenaan on kuin symboli toiveesta olla itsenäinen, hallita omaa elämäänsä.

Monelle miehelle on mahdoton ajatus lähteä sieltä omasta, ehkä omin käsin rakennetusta talosta. Siellä on autotallit ja varastot, miehen oma tila. Miehiltä kuullaan myös joskus, että ”lähden täältä vain jalat edellä” tai ”hoitakoon muut”. Tällaisessa tilanteessa yleensä vakuuttelu on turhaa. Toki lähipiirin kokemukset asumisen haasteista voivat vielä kääntää ajatukset.

Ennakointi tukee itsenäisyyttä

Ennakoinnin tarkoitus on kuitenkin juuri tukea itsenäisyyttä. Siksi kannattaa varmistaa, että kodissa ja sen ympäristössä pystyy liikkumaan helposti. Sisällä asunnossa keskeiset toiminnot – keittiö, kylpyhuone, vessa, makuu- ja oleskelutilat – olisi hyvä olla yhdessä tasossa. Ympäristössä portaikot, isot mäet ja liukkaat kulkuväylät vaikeuttavat itsenäistä kulkemista.

Tärkeää on myös sijainti: Apteekkiin, kauppaan ja läheisten ihmisten luokse kylään olisi hyvä päästä omin voimin. Hyvä julkinen liikenne on avuksi sekin.

– Hyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Monet päätyvät jäämään asuntoonsa ja ehkä vain remontoimaan sitä hieman. Tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, mitkä ongelmat saattavat nousta eteen tulevaisuudessa, sanoo Nikkola.

Moni kaipaa porukkaa

Yhteisöllinen asuminen on teema, joka houkuttelee monia ennakointiasioiden pariin. Siihenkään ei ole yhtä patenttiratkaisua. Sana ”senioriasunto” ei aina tarkoita, että talossa olisi yhteisöllistä toimintaa. Yhteisöllisyys vaatikin usein itseltä aktiivisuutta: muuttamista harrastusmahdollisuuksien lähelle tai oman yhteisöllisen asumisporukan kokoamista.

– Palvelutalojen ja -keskuksien ympärille kannattaisi rakentaa senioritaloja, jotta muodostuisi kokonaisuus, jossa ympärillä asujat pääsisivät hyötymään palvelukeskuksesta. Tämä toisi turvallisuutta ja keskittymän palveluita ja pidentäisi omassa kodissa asumista. Moni kaipaa apua ja turvaa asumiseen jo ennen kuin hänellä on oikeus kaupungin tuettuun asumiseen.

Unelmointi on sallittua!

Oleellista on pitää mielessä muutoksen myönteiset puolet. Entä, jos asumisen muutos toisi elämään mahdollisuuden toteuttaa vielä jokin unelma? Jos tulevaisuus toisikin mukanaan hyviä asioita?

– Mitä voisi tehdä, kun olisi enemmän aikaa harrastuksiin, kulttuurille tai tapaamisille? Tai kun pääsisi itsekseen hyvin kulkemaan? Hyvät ratkaisut auttavat myös kestämään helpommin vanhuuden tuomat haasteet, Katila rohkaisee.

Asumisen Avun neuvonnassa tunnetaankin myös paljon positiivisia esimerkkejä ennakoinnista.

Eräs sinkkurouvien porukka muutti yhteisellä päätöksellä lähelle Selloa ystävien ja palvelujen luokse. Kukin hankki itse kodin läheltä toisia. Arkkitehtimiesten porukka puolestaan päätti rakennuttaa vanhuuden yhteisön. Mitä aiemmin asian pohtimisen aloittaa, sen laajempi on mahdollisuuksien kirjo.

Teksti: Taina Laane, Suomen Asumisen Apu ry

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 5/2020.