Vanhuusalan sanasto

Vanhustyön keskusliitto on koonnut vanhuusalan sanaston, johon on koottu sekä puhekielisiä sanoja että lakisanastoa. Hyödynnä sanastoa arjessasi.

Jos sanastosta puuttuu jokin oleellinen sana, voit pyytää meitä lisäämään sen sanastoon. Voit myös ehdottaa jonkun olemassa olevan sanan kuvauksen muuttamisesta. Täytä lomake ilmoittaaksesi sanaston muutostoiveista.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ä Ö

A

Ageismi

Ikään perustuvaa syrjintää.

Aktiivinen ikääntyminen

Aktiivisella ikääntymisellä tarkoitetaan terveyden, osallisuuden ja turvallisuuden mahdollisuuksia optimoimista iän karttuessa elämänlaadun edistämiseksi. Käsitteeseen liittyy yksilön pyrkimys aktiivisuuteen omien tavoitteidensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaisesti, ottaen huomioon toimintakyvyn ja autonomian säilyttäminen.

Apuvälinekeskus

Voi saada lainaksi apuvälineitä, jos niitä tarvitsee arjessa selviämiseen. Apuvälineitä ovat esimerkiksi rollaattori, tarttumapihdit, suihkuistuin ja pyörätuoli. Synonyymi: Apuvälinelainaamo.

Apuvälinelainaamo

Voi saada lainaksi apuvälineitä, jos niitä tarvitsee arjessa selviämiseen. Apuvälineitä ovat esimerkiksi rollaattori, tarttumapihdit, suihkuistuin ja pyörätuoli. Synonyymi: Apuvälinekeskus.

Asiakas- tai palveluohjaus

Asiakkaalle annettava yleinen neuvonta ja ohjaus tai palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehtävä palveluohjaus.

D

Digineuvonta

Digituki auttaa ihmisiä asioimaan sähköisesti ja vahvistamaan digitaitojaan. Digituen tavoitteena on digiosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen. Etädigituki tarkoittaa samaa etänä tarjottuna, esimerkiksi puhelimen avulla. Viranomaiset puhuvat usein digituesta, järjestöt enemmän digiopastuksista tai digineuvonnasta. Sanat tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Synonyymit: digituki, digiopastus, etädigituki.

Digiopastus

Digiosallisuus

Osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Vahvistavia elementtejä esim. tunne pärjäämisestä digisti, palveluiden käytettävyys ja digituki. Esteinä voivat olla esim. digitaitojen puute, varallisuus (ei pysty hankkimaan digilaitteita) sekä motivaatio.

Digituki

E

Edunvalvoja

Edunvalvoja on henkilö, joka on määrätty hoitamaan toisen henkilön taloudellisia asioita, jos tämä ei siihen itse pysty esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia.

Edunvalvontavaltuutettu

Edunvalvontavaltuutettu on yleensä luotettu läheinen, jolla on valtuuttajan kirjoittama edunvalvontavaltuutus. Ensisijainen tehtävä on pitää tunnollisesti huolta valtuuttajan oikeuksista ja hoitaa hänen asioitaan hänen parhaakseen. Tilanteen salliessa kysytään valtuuttajan mielipidettä, kun tehdään tehtäviin kuuluvia tärkeitä päätöksiä.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi valtuuttaa haluamansa henkilön hoitamaan asioita puolestaan, jos itse ei pysty (esim. sairauden vuoksi). Edunvalvontavaltuutus annetaan laatimalla edunvalvontavaltakirja.

Eläkeläinen

Henkilö, joka on siirtynyt pois työelämästä ja saa eläkettä toimeentulonsa tueksi. Eläkettä voi saada esimerkiksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden perusteella.

Eläkeläisjärjestöt

Yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka kokoavat yhteen eläkeläisiä eli henkilöitä, jotka ovat jääneet pois työelämästä eläkkeelle. Niiden toiminta keskittyy usein eläkeläisten hyvinvoinnin, edunvalvonnan, yhteisöllisyyden ja aktiivisen elämäntavan tukemiseen. Eläkeläisjärjestöjä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat ry, Eläkkeensaajien keskusliitto ry, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristilliset eläkeläiset ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Monilla ammattijärjestöillä on myös eläkeläisille suunnattua toimintaa ja osalla oma yhdistys eläkkeelle jääneille jäsenille.

Elämänlaatu

Elämisen, elinolojen laatu henkisin arvoin mitattuna.

Etsivä vanhustyö

Järjestöjen ja gerontologisen sosiaalityön toimintaa, jossa pyritään tunnistamaan palveluista syrjään jääneet iäkkäät, joilla on avun- ja /tai tuen tarve tai he ovat syrjäytymisriskissä. Etsivään vanhustyöhön kuuluu jalkautuminen tapahtumiin ja päivittäispalveluiden keskittymiin sekä verkostomainen työskentelyn sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, erityisen palveluneuvonnan ja asiakasohjauksen kanssa. Synonyymi: Löytävä vanhustyö.

Etädigituki

Etäkotihoito

Etäyhteydellä toteutettu kotihoidon palvelu kotona asuvan iäkkään ja kotihoidon työntekijän kanssa. Käytännöt, laitteistot ja käytetyt ohjelmat vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan.

Etävastaanotto

Internetin välityksellä tapahtuva vastaanotto, jossa esimerkiksi lääkäri ja potilas kohtaavat toisensa.

F

Fyysinen toimintakyky

Yksi toimintakyvyn osa-alueista. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat mm. lihasvoima, liikkuvuus, kestävyys ja tasapaino.

G

Geriatria

Vanhustenhoito-oppi; lääketieteen erikoisala, joka keskittyy iäkkäiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja parantamiseen, sekä heidän sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Geriatriaan erikoistunut lääkäri on geriatri.

Geronomi

Ammattikorkeakoulusta valmistunut vanhuusalan ammattilainen.

Gerontologia

Koko elinajan kattava vanhenemisen tutkimus. Siihen sisältyvät fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ikämuutosten tutkiminen; ikääntyvän väestön aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten tutkimus ja tämän tiedon soveltaminen poliittisiin päätöksiin ja ohjelmiin. Suomessa gerontologista tutkimusta tehdään monipuolisesti Gerontologisen tutkimuksen keskuksessa (GEREC), johon kuuluu tutkijoita Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista.

Gerontologinen hoitotyö

Erilaisissa ympäristöissä toteutuvaa ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja omahoidon tukemista hyvän arjen sekä elämän varmistamiseksi.

Gerontologinen järjestötyö

Iäkkäiden parissa tehtävää järjestötyötä. Tavoitteena on usein edistää iäkkäiden hyvinvointia, arjessa pärjäämistä, osallisuutta ja toimintakykyä moninaisten toimintamuotojen avulla.

Gerontologinen sosiaalityö

Iäkkäiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Sosiaalityö on sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakasta tuetaan vuorovaikutteisten menetelmien, psykososiaalisen työskentelyn ja verkostotyön avulla elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa ja elämän ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Ratkaistavat asiat liittyvät esimerkiksi asumiseen ja toimeentulon varmistamiseen. Gerontologista sosiaalityötä tehdään tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä.

Geropsykologia

Iäkkäiden parissa tehtävää psykologin työtä. Työn sisällöt liittyvät psyykkiseen toimintaan ja sen muutoksiin ikääntyessä. Vrt. psykogeriatria, joka on iäkkäiden mielenterveysongelmien lääketieteellinen erikoisala.

Geroteknologia

Teknologia, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää hyvän ikääntymisen tukemiseen suunnattuja laitteita, palveluja ja ympäristöjä.

H

Haavoittuvuus

Haavoittuvuus kuvaa alttiutta vaaroille ja uhkille, esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen riskiä. Haavoittuvuus voi olla myös inhimillinen voimavara, johon kuuluu herkkyyttä, sensitiivisyyttä ja avoimuutta esimerkiksi ihmisten väliselle yhteydelle ja avun vastaanottamiselle.

Hoitotahto

Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin esimerkiksi tajuttomuuden, toimintakyvyn heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Huoli-ilmoitus

Aikuisesta ihmisestä tehtävä ilmoitus, kun herää huoli hänen kotona pärjäämisestä tai elämänhallinnasta. Ilmoitus tehdään hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Usein ilmoitusta varten löytyy oma lomake tai esimerkiksi puhelinnumero.

I

Ikä

Aika, jonka joku on ollut elossa tai olemassa (kronologinen ikä). Kronologinen ikä on kalenteri-iän karttumista. Biologinen ja fysiologinen ikä kertovat ihmisen kunnosta. Subjektiivinen ja kulttuurinen ikä määrittyvät taas omien tuntemusten ja yhteisön odotusten mukaisesti. Ihminen voi vanheta iän erilaisilla merkitystasoilla eri tavoin.

Ikäihminen

Yleensä 65 vuotta täyttänyt henkilö. Ikäryhmää kuvaavaa yhtä ainoaa sanaa ei ole olemassa, vaan termi on usein hyvin kokemuksellinen. Joissain tapauksissa voi kuvastaa myös hieman nuorempaa henkilöä. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeutettua väestöä eli ennen vuotta 1965 syntyneiden kohdalla 65 vuotta täyttäneitä. Iäkkäällä henkilöllä vanhuspalvelulaissa tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Synonyymit: Seniori, vanhus, ikääntyvä, ikääntynyt, iäkäs.

Ikäkeskus

Iäkkäiden palveluneuvonnan liikkuva toimintayksikkö (Satakunta).

Ikäopas

Ikääntyvä kokemusasiantuntija, joka välittää tietoa elämänkulusta, ikääntymisestä ja vanhuudesta omin sanoin.

Ikäteknologia

Ikäteknologia tarkoittaa teknologiaa, joka on suunniteltu tukemaan ikääntyvien ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja arjen sujuvuutta. Ikäteknologiaa voivat ovat esim. turvapuhelimet, lääkemuistuttimet sekä robotiikka.

Ikäystävällinen

Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi palvelun tai asuinympäristön soveltuvuutta iäkkäille kansalaisille, ja että iäkkäiden elämäntilanteet otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa. WHO:n 8 ikäystävällisyyden ulottuvuutta (domains): osallistuminen, arvostus ja osallisuus, kansalaisvaikuttaminen ja työllisyys, viestintä ja tiedonsaanti, sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöt (puistot yms.) ja julkiset rakennukset, julkinen liikenne ja liikkuminen ja asuminen.

Ikääntynyt

Ikääntyvä

Itsemääräämisoikeus

Kansalaisen itsemääräämisoikeus perustuu perustulain 7 § (Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta käsitellään lisää kummankin alan omissa erityislaissa.

Iäkäs

K

Kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijatoiminta tuo tietoa asiakkaiden ja potilaiden kokemuksista osaksi palveluiden kehittämistä ja asiakastyötä esimerkiksi asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi ja palveluihin hakeutumisen helpottamiseksi. Käsitettä on käytetty esimerkiksi päihde- ja mielenterveysasiakkaiden vertaistuen parissa. Myös iäkäs henkilö voi toimia ikääntymiseen liittyvien aiheiden kokemusasiantuntijana.

Korjausneuvonta

Asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämisen sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. Vanhustyön keskusliiton toimintaa.

Kotihoito

Kotiin annettava sosiaalipalvelu, jossa huolehditaan siitä, että sosiaalihuollon asiakas suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista ja jossa annetaan myös hänen tarvitsemaansa kotisairaanhoitoa.

Kotiin vietävät palvelut

Kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, turvapalvelut

Kotikuntoutus

Kuntoutujan kotona tapahtuvaa kuntoutusjaksoa, joka on ajallisesti rajattu; suunniteltu ja tavoitteellinen.

Kotona asumisen tuki

Itsenäinen kotona asuminen tarkoittaa yleensä sitä, että iäkäs ihminen asuu omassa kodissaan ja käyttää halutessaan kaikenikäisille yhteistä palvelutarjontaa kuten siivous- ja pesulapalveluja.

Kuljetuspalvelu

Sosiaalipalvelu, jossa järjestetään sosiaalihuollon asiakkaan kuljetus muuten kuin joukkoliikenteellä tai korvataan kuljetuksesta aiheutuneita kustannuksia.

Kuntouttava työote

Tuetaan ja aktivoidaan ihmisen omaa toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen, säilyttäminen tai heikkenemisen ehkäisy.

Kuntoutuminen

Ihmisen oma kuntoutumisen prosessi, aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutukseen.

Kuntoutus

Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää, edistää ja/tai palauttaa toimintakykyään ammattilaisten tuella.

L

Löytävä vanhustyö

Läheishoitaja

Läheishoitaja on vanhan ihmisen läheinen, joka tukee ja/tai auttaa iäkästä. Läheishoitaja-sana on otettu käyttöön omaishoitaja-sanan rinnalle ilmentämään iäkkäiden ja heidän läheistensä keskinäisen yhdessäolon ja avun moninaisuutta.

Lähitori

Hyvinvointialueiden tai kuntien palveluita, joissa välitetään keskitetysti tietoa esimerkiksi kotona asumisen tuen palveluista. Synonyymit: Palveluneuvonta, Seniori-info.

M

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointiin liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielen hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei liittyisi ahdistusta, riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä.

Moninaisuus

Moninaisuudella viitataan ihmisten yksilöllisyyteen ja eroihin. Moninaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, koulutus, perhesuhteet, terveydentila, toimintarajoitteisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä poliittinen ja taloudellinen asema.

Muistihoitaja

Terveydenhuollon ammattilainen, joka tekee muistitestejä ja muistisairausdiagnoosin jälkeen neuvoo ja ohjaa muistisairauteen sairastunutta henkilöä.

Muistisairaus

Aivojen toimintaa heikentävä sairaus, joka vaikuttaa erityisesti muistiin, ajatteluun, oppimiseen ja arjessa selviytymiseen. Muistisairauksia on erilaisia, ja niissä saattaa olla erilaisia oireita. Muistisairaus ei kuulu automaattisesti ikääntymiseen.

Muistiystävällinen

Muistiystävällisyys kertoo siitä, että esimerkiksi ympäristön suunnittelussa tai ihmisten välisessä kohtaamisessa tuetaan orientaatiota ja osallistumista, vaikka ihmisellä olisi muistisairaus ja siihen liittyvää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen oireita.

Musiikkitahto

Kirjallinen kuvaus siitä, millaisesta musiikista ihminen pitää ja hän haluaa kuulla, laulaa, soittaa tai tanssia. Musiikkitahtoon kirjataan myös, millaisesta musiikista ihminen ei pidä.

O

Omahoito

Tuetaan ihmistä huolehtimaan omasta terveydestä sekä pysymään aktiivisena ja riippumattomana mahdollisimman pitkään. Siihen kuuluu esimerkiksi, että ihminen hallitsee oman lääkityksen, noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisesti.

Omaishoitaja

Omaishoitosopimuksen tehnyt yksityishenkilö, joka hoitaa iäkästä, vammaista tai sairasta läheistään kotioloissa.

Omaishoito

Sosiaalipalvelu, jossa huolehditaan siitä, että sosiaalihuollon asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon omaisensa tai muun läheisensä avulla kotioloissa.

Omakanta

OmaKanta on valtakunnallinen verkkopalvelu, josta näkee omat terveystiedot. Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä palvelu.

Omaolo

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolosta saat tilanteeseesi sopivat suositukset, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja kansallisiin kriteereihin. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin. Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jonka valmistaja on DigiFinland Oy.

Omavalvonta

Toimijan oma valvonta. Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu.

Onnistunut ikääntyminen

Onnistuneen ikääntymisen teorioilla pyritään kuvaamaan yleisellä tasolla hyvää vanhuutta. Siihen liitettyjä tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, sairauksien välttäminen ja/tai niiden hyvä hoito, merkittävien toimintarajoitteiden välttäminen, sopeutuminen, resilienssi, osallistuminen ja merkityksellisyyden kokemus.

Osallistaminen

Osallistaminen on prosessi, jossa ihmiset otetaan aktiivisesti mukaan esimerkiksi kehittämistoimintaan. Osallistaminen edistää osallisuutta, eli ihmisten kokemusta kuulumisesta, vaikuttamisesta ja oman elämänsä rakentamisesta. Osallistamisen kautta voidaan vahvistaa toimijuutta sekä vähentää eriarvoisuutta.

Osallistuminen

Osallistumisella tarkoitetaan yleensä kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten harrastuspiireihin tai -ryhmiin osallistumista. Osallistuminen voi tarkoittaa myös mukana oloa etäyhteydellä järjestetyssä toiminnassa. Osallistuminen voi tarkoittaa myös esimerkiksi äänestämistä vaaleissa tai erilaisiin tapahtumiin osallistumista.

Osallisuus

Kokemus kuulumisesta itselle merkitykselliseen yhteisöön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja yhteisöön; Osallisuus edellyttää, että ihmisellä on käytössään riittävät aineelliset, tiedolliset ja taidolliset resurssit, mahdollisuus tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä sekä ylläpitää sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita

P

Palveluasuminen

Palveluasumisella tarkoitetaan esimerkiksi palvelukeskuksen yhteydessä asumista niin, että asuu alkuun esimerkiksi täysin itsenäisesti ja tilanteen muuttuessa ostaa tarpeen mukaan asumista tukevia palveluita.

Palveluasunto

Palveluasumiseen tarkoitettu asunto.

Palvelukeskus

Palvelukeskukset ovat olleet paikkoja, joissa on saatavilla erilaisia sosiaalipalveluja, esimerkiksi itsenäisen asumisen tueksi. Nykyisin palvelukeskus voi viitata myös keskukseen, jossa käsitellään turvahälytyksiä ja välitetään turva-auttamisen palveluita kotona asuville iäkkäille henkilöille.

Palvelukoti

Palvelutalo, jossa on ympärivuorokautinen päivystys.

Palveluneuvonta

Hyvinvointialueiden tai kuntien palveluita, joissa välitetään keskitetysti tietoa esimerkiksi kotona asumisen tuen palveluista. Synonyymit: Lähitori, Seniori-info.

Palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuollon palveluprosessi, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö yhdessä asiakkaan kanssa arvioi henkilön tuen tarvetta ja sen luonnetta, asiakkuuden edellytyksiä sekä sitä, millä sosiaalipalveluilla tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Perhehoito

Sosiaalipalvelu, jossa huolehditaan siitä, että sosiaalihuollon asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon yksityishenkilön avulla joko tämän kodissa tai asiakkaan kotona. Perhehoito voi olla osa- tai ympärivuorokautista ja lyhyt- tai pitkäkestoista.

Psyykkinen toimintakyky

Yksi toimintakyvyn osa-alueista. Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kognitiivisia voimavaroja, mielen hyvinvointia ja tunteita.

Puolesta-asiointi

Toimintaa, jossa toinen henkilö asioi esimerkiksi iäkkään omaisen puolesta.

Päivätoiminta

Sosiaalipalvelu, jossa järjestetään sosiaalihuollon asiakkaan toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita edistävää, yleensä ryhmämuotoista toimintaa kodin ulkopuolella. Päivätoiminnan toteutus voi olla osa- ja kokopäiväistä ja sitä voidaan toteuttaa lähi- tai etätoimintana. Parhaimmillaan päivätoiminta on tavoitteellista toimintakyky vahvistavaa toimintaa. Päivätoiminta voi olla esimerkiksi kotihoitoa täydentävä tukipalvelu tai osa omaishoidon palveluita, jolloin omaishoitajan vapaapäivä toteutuu omaishoidettavan päivätoimintapalvelun avulla. Päivätoiminta voi olla hyvinvointialueen itse toteuttamaa tai ostettu palvelu yksityiseltä toimijalta tai järjestöltä.

R

Resurssikeskus (liikkuva)

Iäkkäiden palveluohjauksen ja joidenkin kevyiden palveluiden liikkuva toimintayksikkö. Erityisesti Varsinais-Suomen alueella Resurssikeskuksen nimellä. Kts. myös Ikäkeskus.

Ryhmätoiminta

Ryhmille suunnattua toimintaa, vrt. yksilötyö. Ryhmätoiminta on yleinen järjestöjen toimintamuoto iäkkäiden ja monien muidenkin kohderyhmien parissa. Toiminnan sisällöt vaihtelevat vapaamuotoisesta keskustelusta vertaistukiryhmiin ja sisällöllisesti suuntautuneisiin ryhmiin kuten taide- tai lukupiirit tai ryhmäliikunta. Ryhmätoimintatoiminta voi olla avointa matalan kynnyksen toimintaa, jolloin ryhmään voi liittyvä vapaasti milloin tahansa. Suljettuihin ryhmiin liitytään ryhmien alkaessa.

S

Sateenkaariseniori

Seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluva ikääntynyt ihminen.

Seniori-info

Hyvinvointialueiden tai kuntien palveluita, joissa välitetään keskitetysti tietoa esimerkiksi kotona asumisen tuen palveluista. Synonyymit: Lähitori, palveluneuvonta.

Seniori

Yleensä 65 vuotta täyttänyt henkilö. Ikäryhmää kuvaavaa yhtä ainoaa sanaa ei ole olemassa, vaan termi on usein hyvin kokemuksellinen. Joissain tapauksissa voi kuvastaa myös hieman nuorempaa henkilöä. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeutettua väestöä eli ennen vuotta 1965 syntyneiden kohdalla 65 vuotta täyttäneitä. Iäkkäällä henkilöllä vanhuspalvelulaissa tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Synonyymit: vanhus, ikäihminen, ikääntyvä, ikääntynyt, iäkäs.

Senioritalo

Senioritalolla tarkoitetaan asuintaloa, jonka asukkaina on ensisijaisesti iäkkäitä henkilöitä ja heidän perheitään. Asukkaiden ikä määritellään esimerkiksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai vuokratalon asukkaiden hakuehdoissa. Senioritalot pyritään tekemään esteettömiksi. Yleensä senioritaloissa ei ole henkilökuntaa eikä valmiita palveluita saatavilla. Asukkaat tilaavat tarvitsemansa palvelut itse ulkopuolelta.

Siivouspalvelu

Kodin siisteyden ja järjestyksen ylläpidon avuksi ostettava palvelu.

Sosiaaligerontologia

Ikääntymisen tutkimukseen kohdistuva laaja-alainen tutkimusala. Tehtävänä on yhtäältä kuvata ja selittää vanhenemista yhteiskunnassa sekä väestön ja väestöryhmien että yksilöiden näkökulmasta.

Sosiaalinen toimintakyky

Yksi toimintakyvyn osa-alueista. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä osallistua erilaisten yhteisöjen toimintaan sekä aktiivisuutta ja toimijuutta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomi.fi -valtuudet

Suomi.fi-valtuutus on sähköinen valtakirja, jonka avulla voi asioida toisen puolesta.

T

Terve ikääntyminen

Hyvän, hyvinvoinnin mahdollistavan, toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpito.

Toimijuus

Inhimillisen toimijuuden periaatteen mukaan ihmiset rakentavat elämänkulkuaan ja ikääntymistään toimien ja tehden valintoja historiallisen tilanteen ja yhteiskunnallisten olosuhteiden luomissa mahdollisuuksissa ja rajoissa. Valintoja ja ratkaisuja tehdään kulloisessakin tilanteessa itselle mahdollisia vaihtoehtoja tunnistaen ja etsien.

Toimintakyky

Henkilön fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset edellytykset selviytyä hänelle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisistä toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Toimintakykyarvio

Palvelunantajan ja sosiaalihuollon asiakkaan yhdessä tekemä arvio asiakkaan toimintakyvystä tai toimintakyvyn muutoksesta.

Tuettu asuminen

Sosiaalipalvelu, jossa palvelunantaja tukee ja ohjaa sosiaalihuollon asiakasta itsenäisessä asumisessa tai siirtymisessä itsenäiseen asumiseen.

Tukipalvelut

Ateria-, vaatehuolto-, siivous-, asiointi- ja osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu.

Turvapalvelu

Sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle järjestetään mahdollisuus ottaa helposti ja nopeasti yhteys päivystykseen avunsaantia varten. Turvapalvelussa käytetään yleensä hyväksi turvapuhelinjärjestelmää, jolloin esimerkiksi puhelimessa, sen lisälaitteessa tai kädessä pidettävässä rannekkeessa olevaa nappia painamalla voidaan lähettää avunpyyntöviesti hälytyspäivystykseen. Turvapalvelun turvajärjestelmänä voidaan käyttää myös älytaloratkaisuja. Lisäksi turvapalvelu saattaa sisältää säännönmukaisen palvelupartion käynnit sosiaalihuollon asiakkaan kotona esimerkiksi yöaikaan. Turvapalvelua tarvitsevat muun muassa vanhukset ja vammaiset, ja se kuuluu yleensä palveluasuntoihin.

Turvapuhelin

Laite, jonka avulla käyttäjä saa yhteyden apuun esimerkiksi kotona tapahtuvissa hätä- tai avuntarpeen tilanteissa. Se koostuu yleensä tukiasemasta ja mukana pidettävästä hälytyspainikkeesta, jota voi käyttää ranteessa tai kaulassa. Painiketta painamalla syntyy yhteys päivystyskeskukseen tai sovittuun auttajaan, joka voi arvioida tilanteen ja hälyttää apua paikalle. Kts. myös: turvaranneke.

Turvaranneke

Ranneke, jossa on hälyttävään turvalaitteeseen tai avunpyyntöjärjestelmään langattomasti liitetty hälytyspainike. Avunpyyntöjärjestelmä ohjaa hälytyksen yleensä palvelukeskukseen, josta kysytään rannekkeen kautta hälytyksen syytä ja tehdään tilannearvio. Hälytystä seuraava yhteydenotto on myös mahdollista ohjata omaisen tai muun sovitun tukihenkilön puhelimeen. Turvaranneke voi olla tavallisen rannekellon näköinen tai ranteen sijaan painike voi olla esimerkiksi kaulassa roikkuvassa hihnassa. Jos hälytys on tehty esimerkiksi kaatumisen vuoksi, mutta asiakas ei ole loukkaantunut, kotiin kutsutaan auttaja. Tapaturmatilanteissa paikalle soitetaan heti ambulanssi ja ensihoitajat arvioivat tilanteen. Kts. myös: turvapuhelin.

Turva-auttaja

Turvapalveluiden työntekijä, joka vastaa esimerkiksi turvarannekkeella tehtyihin hälytyksiin ja avustaa sovitusti kotihoidon henkilöstöä.

V

Valtuutus

Luvan antaminen toiselle puolesta-asiointiin. Valtakirjaan voi kirjata, mihin kaikkeen antaa toiselle valtuudet. Esimerkiksi pankkiasioiden puolesta-asiointiin tarvitaan oma valtakirja. Tämän voi tehdä valtuuden antajan pankissa.

Vammaispalvelut

Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää ja tukea vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä.

Vanhainkoti

Termi ei ole enää ajanmukainen, mutta esiintyy edelleen yleisesti puhekielessä. Sanalla viitataan yleisellä tasolla vanhusten hoivakotiin, mutta voi se voi tarkoittaa esimerkiksi palveluasumista, ympärivuorokautista palveluasumista tai yhteisöllistä asumista.

Vanhus

Yleensä 65 vuotta täyttänyt henkilö. Ikäryhmää kuvaavaa yhtä ainoaa sanaa ei ole olemassa, vaan termi on usein hyvin kokemuksellinen. Joissain tapauksissa voi kuvastaa myös hieman nuorempaa henkilöä. Vanhuspalvelulaissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeutettua väestöä eli ennen vuotta 1965 syntyneiden kohdalla 65 vuotta täyttäneitä. Iäkkäällä henkilöllä vanhuspalvelulaissa tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Synonyymit: ikäihminen, ikääntyvä, ikääntynyt, iäkäs, seniori.

Vanhusasiavaltuutettu

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää ikääntyneiden edun ja oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on varmistaa, että ikääntyneiden asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Vanhusneuvosto

Vaikuttamistoimielin, joka edistää ikääntyneiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa. Se toimii ikääntyneen väestön äänenä ja voi tehdä aloitteita sekä osallistua eri toimialojen suunnitteluun ja seurantaan.

Vanhustyö

Vanhustyö viittaa laajasti iäkkäiden parissa tehtävään työhön. Vanhuusalan järjestöt tekevät työtään iäkkäiden ihmisten ryhmissä ja yksilötasolla. Erilaisia esimerkkejä järjestöjen työstä ovat senioriryhmät, digituki ja korjausneuvonta. Viranomaisten tekemää vanhustyötä ovat hyvinvointialueen järjestämät lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ. Eri toimijat tekevät vanhustyötä myös yhteistyössä toistensa kanssa.

Vanhuusala

Vanhuusalan toimijat edistävät ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta. Toimiala kattaa laajasti palveluita, kuten kotihoito, palveluasuminen, kuntoutus, terveyspalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta. Vanhuusalalla toimivat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja vapaaehtoistoimijat. Toimialalle on ominaista eettinen ja moniammatillinen lähestymistapa, työvoimavaltaisuus sekä kasvava tarve teknologisille ratkaisuille.

Vanhuusalan järjestö

Järjestö, joka toimii vanhenemisen parissa. Toiminta voi keskittyä esimerkiksi asumiseen, toimintakykyyn tai osallisuuteen. Järjestö voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen.

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja omasta halusta tehtyä toimintaa, jolla autetaan muita tai edistetään yhteistä hyvää. Se voi olla esimerkiksi seuran, yhdistyksen tai järjestön kautta tapahtuvaa tukea, osallistumista ja yhdessä tekemistä. Synonyymi: Vapaaehtoistyö.

Vapaaehtoistyö

Vertaistuki

Tukea, jota saadaan vertaiselta. Vertaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi samaa ikäryhmää, samankaltaista osaamista tai kokemusta. Potilasjärjestöissä vertaisuus perustuu samaan diagnoosiin. Esimerkiksi digiopastusta saa usein vertaistukena, jolloin seniori opastaa senioria.

Voimavarat

Voimavarat tarkoittavat inhimillistä osaamisia ja taitoja, joiden avulla arkinen elämä sujuu. Voimavaralähtöiseen ajatteluun kuuluvat tyypillisesti ihmisen oma toiveikkuus, tavoitteellisuus ja esimerkiksi resilienssi. Hyvä fyysinen toimintakyky ja toimivat kannustavat ihmissuhteet voivat myös olla yksilön voimavaroja.

Y

Yhteisöllinen asuminen

Hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Yhteisöllinen senioriasuminen

Iäkkäiden omaehtoiseen yhteisöllisyyteen perustuva asumisen muoto, jossa omassa asunnossa asuminen yhdistyy yhteisölliseen toimintaan samassa rakennuksessa asuvien muiden asukkaiden kanssa. Yhteisöllinen toiminta voi olla yhteisöruokailuja, yhteisten tilojen ylläpitoa talkoovoimin ja yhteisiä harrastetuokioita.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Yhteisöllistä toimintaa tarjoava esteetön ja turvallinen hoivakoti, palvelukoti tai vastaava asumisyksikkö, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä hoitoa ja huolenpitoa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan.

Lähteet:

Sanastot: Kielitoimiston sanakirja, Tepa termipankki, THL:n sotesanastot
Viranomaislähteet: Digi- ja väestötietovirasto, Valvira, vanhusasiavaltuutetun toimisto
Lainsäädäntö, finlex: perustuslaki, sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki
Verkkopalvelut: OmaKanta, OmaOlo-palvelu, Mielenterveystalo, Käypä hoito, Terveyskirjasto, Terveyskylä
Kirjallisuus: Gerontologia, WHO
Tekoäly: Copilot, ChatGPT

Toiminta

Tapahtumat

Vaikutamme

Liitto