Ajankohtaista

Tietoturva – ihmisen ystävä ja ärsytyksen kohde

Ryhmä keski-ikäisiä ja iäkkäitä ihmisiä yhdessä palaverissa pöydän ääressä.

Tietoturva on tiedon, palvelujen, järjestelmien sekä tietoliikenteen suojaamista. Pääasiat tietoturvassa on meidän kaikkien opeteltavissa, ei se ole mitään sen kummempaa kuin muukaan elämä. Rauhallisuus on hyvä asenne digilaitteiden kanssa toimiessa.

”Onko tietoturva kauhean vaikeaa? Mitä se oikein tarkoittaa? Miten minä voisin suojautua, kun en edes ymmärrä asiasta mitään?” ”Miksi kukaan minun tietojani haluaisi, ei tietoturva koske minua.” ”En käytä digilaitteita lainkaan, sillä joku huijaa kuitenkin.”

Kuulostaako lauseet tutuilta? Näin me monet pohdimme tietoturvasta. Tietoturvaa kannattaa kuitenkin pitää ystävänä ja turvallisuuden tuojana, ei vihollisena. Pääasiat tietoturvassa on meidän kaikkien opeteltavissa, ei se ole mitään sen kummempaa kuin muukaan elämä.

Mitä on tietoturva ja huijaukset?

Tietoturva on tiedon, palvelujen, järjestelmien sekä tietoliikenteen suojaamista. Kyseessä on siis turvallisuus digitaalisessa maailmassa.

Erilaisia huijauksia ja turvattomuutta on ollut jokseenkin niin kauan, kun on ollut ihmisiäkin. Tänä päivänä, kun moni asia tapahtuu digitaalisesti, on myös digimaailmassa huijauksia. Ihminen on kekseliäs, huijauksiakin keksitään jatkuvasti uudenlaisia. On olemassa esimerkiksi rakkaushuijauksia, tietojenkalastelua, sijoitushuijauksia ja vaikka mitä.

Yleensä huijarin lopputavoitteena on saada rahaa. Keinot tähän ovat moninaisia. Joskus ihmiseen vedotaan niin uskottavasti ja tunteikkaasti, että hän vapaaehtoisesti lähettää rahojaan. Joskus taas uhri uskoo itse rikastuvansa.

Huijauksen uhriksi joutuminen ei ole tyhmyyttä eikä mikään ikäryhmä ole tuon riskin ulkopuolella. Jokainen meistä voi kuitenkin opetella tekemään parhaansa, jotta yhä useampi huijari jäisi ilman saalista.

Mitä voin tehdä pysyäkseni turvassa digimaailmassa?

Hyvä ominaisuus ihmiselle digilaitteiden ja tietoturvan kanssa on rauhallisuus. Kun rauhassa katsoo ja miettii, mitä sitä onkaan tekemässä, säästyy monelta murheelta.

Toinen tärkeä asia on rutiinit. Pelko huijatuksi tulemisesta saa toiset kieltäytymään kokonaan digilaitteista, vaikka paras lääke olisi niiden säännöllinen käyttäminen. Vähitellen laitteet ja tietoturva-asiat tulevat tutummiksi ja niiden käytössä pystyy keskittymään niiden tuomaan iloon ja hyötyyn.

Pitääkö oikeasti jokaiseen palveluun tehdä erillinen salasana? Kyllä, se olisi parasta. Jos yksittäinen salasana joutuu rikollisille, sillä ei välttämättä ole niin suurta väliä. Vähintäänkin kannattaa ryhmitellä palveluita tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin, ja ainakin niihin tärkeisiin tehdä omat tunnukset.

Tärkeillä salasanoilla tarkoitetaan palveluilta, joissa voit menettää henkilötietojasi muita palveluita enemmän. Esimerkiksi sähköpostissa kannattaa olla aina eri salasana kuin missään muussa palvelussa. Sähköposti usein toimii kotipesänä kaikille tunnuksille. Jos olet unohtanut jonkun palvelun sanasanan, voit yleensä tilata sähköpostiisi uuden. Jos joku taas saisi pääsyn sähköpostiisi, voisi hänelle ainakin teoriassa olla pääsy kaikkiin mahdollisiin käyttämiisi palveluihin.

Hyvä ominaisuus ihmiselle digilaitteiden kanssa on rauhallisuus.

Saako tunnuksia ja salasanoja kirjoittaa mihinkään talteen? Kyllä saa. Oleellista on, ettei kukaan ulkopuolinen pääse niihin käsiksi. Jotkut tekevät tietokoneelleen tai pilvipalveluun suojatun tiedoston, johon kokoavat kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat. Toiset käyttävät fyysistä vihkoa, sekin on sallittua, kunhan sen pitää turvassa ja tallessa. Palveluita on niin paljon, ettei kukaan muista millään kaikkia salasanoja ulkoa.

Laitteita kannattaa päivittää säännöllisesti. Päivitysten myötä saat yleensä laitteellesi parhaan teknisen suojan erilaisia hyökkäyksiä kohtaan. Muista päivittää sekä laitteesi että sovellukset erikseen. Kysyä apua ja opastusta, jos et tiedä miten se tapahtuu.

Laitteille on lisäksi saatavissa virustorjuntaohjelmia, jotka teknisesti pystyvät torjumaan monia mahdollisia hyökkäyksiä. Laitteesta riippuen voit saada ilmaisenkin hyvän ohjelman. Sovellus suojaa kuin kotioven lukko digitaalista omaisuuttasi (pankkitunnuksia, kuvia, henkilöllisyyttäsi). Ohjelma auttaa tunnistamaan haitalliset sivut ja estää lataamasta haitallisia ohjelmia.

Käyttäessäsi internettiä avoimessa verkossa (ulkomailla, kahviloissa), voit suojautua käyttämällä VPN-yhteyttä, joka piilottaa sinut. Jos sinulla ei ole VPN-yhteyttä, on suositeltavaa, että et tee verkko-ostoksia, asioi pankissa tai muissa kirjautumista vaativissa palveluissa avoimessa verkossa.

Uskalla puhua ja kysyä

Monet häpeilevät sitä, etteivät osaa kaikkea digilaitteidensa kanssa. Ei huolta, kukaan meistä ei osaa kaikkea. Muista kysyä opastusta ja vinkkejä ystäviltä ja vaikka kollegoilta. Jos huomaat astuneesi huijarin ansaan, älä turhaan peittele sitä. Huijatuksi tulemista ei tarvitse hävetä, vaan kertomalla siitä voit saada apua ja auttaa myös muita.

Vaikka tässäkin artikkelissa oli monta asiaa opeteltavaksi, ei mikään niistä ole ylivoimainen. Kun tietoturvakäytännöistä tulee rutiinia, käy digielämä huolettomammaksi. Tietoturva voi olla viisas ystävä.

Teksti: Eero Tuomenoksa ja Tiina Etelämäki


Artikkeli on julkaistu alun perin Vanhustyö-lehdessä 2/2023.