Tehokkaampi rokottaminen edistää ikääntyneiden terveyttä

Lähes 1,3 miljoonalla kansalaisella, yli 65-vuotiailla, ikä on itsenäinen riskitekijä vakaville infektioille. Syinä ovat elimistön puolustuskyvyn heikentyminen ikääntyessä, ja monilla kehossa jylläävä matala-asteinen tulehdus. Lisäksi jopa 60–80 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastaa kahta tai useampaa kroonista sairautta. Nämä kaikki lisäävät huomattavasti riskiä sairastua vakaviin infektioihin ja niiden jälkitauteihin. Hyvä uutinen kuitenkin on, että nykyaikaisilla rokotuksilla voidaan riskiä merkittävästi vähentää.

Ikääntyneitä uhkaavat vakavat hengitystieinfektiot ja vyöruusu

Vuodenvaihteessa elämme vakavien hengitystieinfektioiden kulta-aikaa: influenssakausi on käynnissä ja koronaviruksen aiheuttamaa tautia on liikkeellä ympäri vuoden aiheuttaen epidemiapiikin syystalvella. RS-virusepidemia, joka voi olla ikäihmiselle influenssaakin vakavampi tauti, on alkamassa. Virusinfektion jälkitautina saattaa tulla pneumokokkibakteerin aiheuttama keuhkokuume, jopa verenmyrkytys.

Vuosittain yli 65-vuotiaita siis uhkaa neljän vakavan hengitystieinfektion – influenssan, koronan, RS-viruksen ja pneumokokkibakteerin – aiheuttama tautitaakka. Siitä voi selvitä pienin vaurioin, mutta aivan liian usein seurauksena on sairaalahoito vuodeosastolla, jopa teholla, sydän- tai aivoinfarkti, sydämen vajaatoiminnan tai perussairauden (kuten diabetes) paheneminen tai kuolema. Riski voi säilyä myös alkuvaiheesta selviämisen jälkeen. Lieväkin hengitystieinfektio saattaa myös romahduttaa kunnon niin, ettei aiempiin kotioloihin enää ole palaamista ja joudutaan avustetun kotihoidon tai pysyvän laitoshoidon tarpeeseen – tilanteisiin, joita rokotuksilla olisi voitu ehkäistä.

Uutta tietoa on, että vakaviin infektioihin näyttää liittyvän myös muistisairauden kehittymisen riski. Syytä tutkitaan, mutta infektion aiheuttama tulehdusreaktio seurauksineen on yksi mahdollinen mekanismi.

Ikääntyessä yleistyvä vyöruusu esiintyy usein vain ohimenevänä ihottumana, mutta se saattaa johtaa myös pitkäaikaiseen kiputilaan, silmävaurioon tai kasvohermohalvaukseen.

Rokotukset ovat helppo ja turvallinen tapa vähentää tautitaakkaa

Rokotukset ovat yksi modernin lääketieteen vaikuttavimmista tautien ehkäisytoimista. Iäkkäillä ihmisillä rokotusten hyödyt ovat vielä nuorempia laajemmat, koska rokotuksin voidaan vähentää, paitsi infektioita itsessään, myös infektioihin etenkin iäkkäillä liittyviä jälkiseurauksia.

Vakavien hengitystieinfektioiden aiheuttajiin – influenssa-, korona- ja RS-virus ja pneumokokkibakteeri – kohdistuvat rokotukset tarjoavat merkittävän, kustannusvaikuttavan, ja myös varsin nopean, tavan vähentää sairaalahoitoon joutumista, sydän- ja aivoinfarktien riskiä sekä niihin liittyvää kuolemanvaaraa. Näin rokotuksilla voidaan myös tukea ikääntyvän väestön terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista. Erityisen mielenkiintoisia ovat myös nyt jo lukuisat havainnot siitä, että rokotuksin voitaisiin pienentää muistisairauden riskiä.

Rokotukset ovat tulleet entistä tehokkaammiksi ehkäisemään sairauksia ikäihmisillä. Parannellulla influenssarokotteella (joko korkea-annoksinen tai tehostetta sisältävä) kehittyy parempi suoja, samoin aiempaa kattavammilla rokotteilla pneumokokkibakteeria vastaan (konjugaattirokotteet PCV20 ja PCV21). RS-virusrokotteet ovat olleet Suomessa vasta pari vuotta, mutta ne tarjoavat uusimman vaihtoehdon ikääntyneelle vakavaa tautia vastaan. Muutamien vuosien ajan on vyöruusuun ollut käytössä aiempaa tehokkaampi rokote myös kaikkein iäkkäimmillä.

Suomeen tarvitaan kattava ikäihmisten rokotusohjelma

Kansallisessa rokotusohjelmassa yli 65-vuotiaat ovat olleet vähän edustettuina. He saavat ikäperusteisesti maksuttomana vain tavanomaisen influenssarokotteen, ja ainoastaan osalle iäkkäistä tehostetussa muodossa. Maksuttoman koronarokotteen ikäraja nousi syksyllä 2025 yli 75-vuoteen. RS-virus- ja pneumokokkirokotuksia ei toistaiseksi tarjota maksuttomana iän perusteella. THL on esittänyt vyöruusurokotetta rokotusohjelmaan ikäperusteisena, mutta toteutus riippuu siitä, kuinka paljon valtiontaloudesta päättävät ovat valmiita tähän sijoittamaan.

Edellä mainituilla eväillä Suomessa ollaan yli 65-vuotiaiden rokotussuosituksissa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja eurooppalaisia suosituksia esimerkiksi painotettaessa rokotusten merkitystä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien potilaiden ennaltaehkäisevässä hoidossa. Maailman terveysjärjestön mukaan rokotuksilla voidaan vähentää antibioottien käyttöä ja sitä kautta estää kasvavaa ongelmaa, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

Ikääntyneiden rokotussuojaa tulee tehostaa – välineet ovat olemassa

Nyt on juuri se hetki, jolloin on kiireellisesti panostettava suurien ikäluokkien ja kasvavan ikääntyvän väestön vakavien infektioiden ennaltaehkäisyyn. Vaikka tämä on täysin myös nykyisen hallitusohjelman näkemysten mukaista, kansallinen rokotusohjelma kehittyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Yksi mahdollisuus edistää rokotuksia olisi saada rokotteille myös Kela-korvattavuus. Tämä kohentaisi rokotuskattavuutta ja ikääntyneiden mahdollisuuksia ottaa heille elintärkeitä rokotteita.

Erityisen tärkeää on huolehtia rokotukset kuntoon vakavia hengitystieinfektioita vastaan. Kansallisia toimenpiteitä odotellessa on tärkeää informoida ikääntyneitä ja heidän omaisiaan rokotusten merkittävistä hyödyistä ja mahdollisuudesta myös omakustanteiseen rokottautumiseen. Rokotereseptin voi saada omalta lääkäriltä. Apteekit ja terveydenhuollon yksityiset toimijat, kuten lääkäriasemat ja rokoteklinikat, tarjoavat laajasti rokotuspalveluita, jossa rokotteen ja pistämisen saa samanaikaisesti.

Rokotuksia omakustanteisesti otettaessa kustannus jakautuu usealle vuodelle. Vain influenssa- ja koronarokote tarvitaan vuosittain, ja monet ikääntyneistä saavat ne maksuttomana. Maksullisista rokotteista pneumokokkia vastaan riittää yksi eliniäksi, RS-virusrokotteen teho kestää rokotteesta riippuen 2–3 vuotta, ja vyöruusurokotteen arvioitu estovaikutus on 10 vuotta.