Suuret ikäluokat ovat nyt 75+ – elämänlaatu heikompaa kuin muilla
Julkaistu:
75 vuotta täyttäneiden elämänlaatu on alhaisempi kuin koko väestön. Ikääntyminen voi olla jatkuvaa muutosta, minkä kanssa pärjätäkseen moni tarvitsee tukea. Suomalaiset suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1946-1949. Nyt he ovat yli 75-vuotiaita.
Vanhuus on elämänvaiheista moninaisin, vaikka sitä harvoin kuvataan esimerkiksi ihmisenä kasvun ja kehityksen kautta. Ikääntyminen tuo tullessaan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia elämään oikeastaan kaikilla elämänalueilla. Kehossa tapahtuvat muutokset ovat niitä ilmeisimpiä, mutta useimmat huomaavat muutoksia myös ajattelussa, tunne-elämässä ja yhteyksissä muihin ihmisiin. Kaikki nämä muutokset ovat sidoksissa elämänlaatuun.
Terve Suomi -tulosten mukaan 75 vuotta täyttäneiden elämänlaatu on koko maassa hieman koko väestöä alhaisempi. Erot vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla. Satakunnassa elämänlaatu koettiin heikoimmaksi ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle Manner-Suomen parhaimmaksi.
Miten edistää yli 75-vuotiaiden osallisuutta?
Kuormittavat elämäntilanteet tai vaativat muutokset vaikeuttavat osallistumista kaikissa elämänkyyn vaiheissa. Apua ja tukea ei elämäntilanteeseen ei kuitenkaan välttämättä osata hakea. Moni vanha ihminen kokee, että itse pitää pärjätä, vaikka vanhenemiseen liittyvät muutokset olisivat kuinka yllättäviä ja uuvuttavia. Yhteiskunnallinen keskustelu hyvinvointialueiden talouskriiseistä ei myöskään kannusta luottavaisuuteen siitä, että apua olisi tarjolla, vaikka sitä rohkenisi pyytämään.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Ikävoimaa-ohjelmassa tehdään nyt työtä nimenomaan 75 vuotta täyttäneiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Syrjäytymisriskissä olevia tai jo syrjäytyneitä tuetaan omassa selviytymisessään ja löytämään itselleen mielekkäitä tapoja osallistua lähiyhteisöjen toimintaan. Työ on vielä alussa, mutta tuottaa jatkossa mahdollisuuksia mielekkääseen osallistumiseen. Ikävoimaa-ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto.
– Iäkkäämpien ihmisten kokemus heikommasta elämänlaadusta ei harmi kyllä tule yllätyksenä, sanoo Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaattori Suvi Fried. Sen ei pitäisi missään nimessä olla itsestään selvyys ihmisen vanhetessa, jatkaa Fried.
Järjestöjen tuki suuntautuu nimenomaan kotona asuviin iäkkäisiin, jotka eivät vielä käytä säännöllisiä palveluita. Yli 75-vuotiaistakin noin 80 prosenttia, eli yli puoli miljoonaa iäkästä, asuu ja elää itsenäisesti samaan tapaan kuin nuoremmatkin aikuiset.
Ikävoimaa-ohjelma on ensimmäinen ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen kohdistuva järjestöjen toimintakokonaisuus, jossa kerätään yhdenmukaista tietoa hankkeiden toimintaan osallistuvien iäkkäiden kokemasta elämänlaadusta.
Lisätietoa:
Suvi Fried, ohjelmakoordinaattori, suvi.fried@vtkl.fi, p. 050 523 2246, Vanhustyön keskusliitto (16.6.-19.6.2025)
Tiina Etelämäki, ohjelmapäällikkö, tiina.etelamaki@vtkl.fi, p. 050 343 5955, Vanhustyön keskusliitto (23.6.-25.6.2025)
www.vtkl.fi
www.vtkl.fi/ikavoimaa
Ikävoimaa-ohjelma (2025-2028) tukee 75 vuotta täyttäneiden ihmisten psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ohjelmassa keskitytään erilaisiin elämän muutostilanteisiin, kuten puolison kuolema tai oman terveyden heikkeneminen. Yksi keskeisistä keinoista on etsivä työ. Käytännön kohtaamis- ja kehittämistyötä tehdään 12 ohjelmaan kuuluvassa osahankkeessa ympäri Suomen. Ikävoimaa-ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto, rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysministeriö.