Ajankohtaista

Luonnon terveysvaikutukset

Julkaistu: 24.9.2021
Nainen ulkoiluvaatteissa seisoo rantakaislikossa.

Ajattele paikkaa, jossa sinun on hyvä olla. Missä olet, kun tuntuu, että sielu lepää? Monen suomalaisen lempipaikka sijaitsee luonnon helmassa. Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä korostui koronavuosina 2020—21, kun suuntasimme metsiin ja kansallispuistoihin. Terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto.

Luonnon terveyttä edistävästä vaikutuksesta on lisääntyvää tieteellistä näyttöä, ja terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto. Se, joka odottaa kotioven ulkopuolella, se minne on helppo mennä.

Tutkimusaihe on melko uusi. Kaupunkilaistuminenhan on edennyt vauhdikkaasti vasta viime vuosikymmeninä, ja varmasti moni tämän lehden lukija varttui hyvin erilaisessa ympäristössä kuin missä nykyään asuu. Tällä hetkellä suomalaisista 72 prosenttia elää kaupungeissa.

Voiko luonnonläheinen asuminen vähentää kuolleisuutta? Vuonna 2019 julkaistiin katsaus aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Katsauksessa pidettiin tärkeänä, että tutkimuksissa seurattiin samoja ihmisiä pidemmällä ajalla, ja että lähivihreän määrää oli mitattu tarkasti käyttäen satelliittikuvia. Mikäli matkaa luontoon oli vähemmän kuin 500 metriä, katsottiin että ihminen asuu luonnon lähellä.

Laadukkaita tutkimuksia löytyi maailmalta yhdeksän, joista seitsemän osoitti, että asuminen luonnon lähellä vähensi kuolleisuutta merkittävästi. Tutkittavia henkilöitä oli yhteensä yli 8 miljoonaa seitsemästä maasta, ja heidän vointiaan seurattiin 5—22 vuotta.

Tämän tyyppinen tutkimus ei kerro ihmisten käyttäytymisestä, ja siksi on tärkeää arvioida myös muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Usein ajatellaan, että luonnon lähellä asuva liikkuu enemmän ja että terveyshyöty tulee sitä kautta. Hongkongissa tutkittiin kotona asuvien vanhusten liikuntatottumuksia. Tutkijat huomasivat yllättäen, että luonnon terveyshyöty oli liikunnasta riippumaton. Australiassa on todettu luonnon parantavan unta, eikä unen määrä selittynyt mielialaoireilla tai stressillä.

Mistä luonnon terveyshyöty syntyy?

Isot puut vähentävät melua ja laskevat kuumalla säällä lämpötilaa keskimäärin yhden asteen. Melu ja kuumuus ovat ihmiselle stressitekijöitä, jotka heikentävät etenkin sydän- ja keuhkosairaiden vointia. Kuuma kesä 2021 täytti päivystykset Suomessakin, vaikka kuumuuden vaikutus on täällä monia muita maita vähäisempi. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset lisäävät itsessään kuolleisuutta, joten puiden ilmaa puhdistava vaikutus korostuu.

Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjen mahdolliset vaikutusmekanismit (Mukaellen Hartig ym. 2014). LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, L. Tyrväinen

Luonnossa liikkuessa tasapaino kehittyy. Pehmeällä alustalla on helpompi kävellä, vaikka niveliä särkisi. Huomiomme kiinnittyy ympäristöön ja omat huolet ja murheet jäävät taka-alalle. Luonto aktivoi monta aistia samanaikaisesti. Näön ja kuulon lisäksi tuoksut, kosketus, lämpötilan ja tuulen aistimus ovat merkittävä osa luontokokemusta ja voivat herättää muistoja. Aistien, etenkin näön ja tasapainon heikkeneminen voivat kuitenkin aiheuttaa myös vaaratilanteita. Siksi on hienoa, että luontoon pääsyn esteettömyyteen kiinnitetään huomiota.

Luonto rauhoittaa jo pieninä annoksina. Suomessa tehtiin tutkimus, jossa arvioitiin työikäisten palautumista eri tilanteissa. Koehenkilöt pitivät taukoa joko kaupungissa, puistossa tai metsässä. Heidän sykettään ja stressivastetta mitattiin. Palautuminen oli nopeampaa metsässä, missä lyhytkin tauko oli tehokas. Näin ollen lääkärinä voi suositella jo pientä hengähdystaukoa pihapuun juurella, aina ei tarvitse lähteä kauas. Luonnon äänet, kuten lehtien havina ja linnunlaulu, koetaan harvoin ärsyttävinä.

Varhainen, monimuotoinen luontokosketus on lapselle tärkeä etenkin immuunipuolustuksen kehityksen kannalta. Mikäli luonnossa esiintyviä hyviä bakteereja on vähän riski sairastua allergioihin, astmaan ja mahdollisesti myös autoimmuunisairauksiin kuten diabetekseen kasvaa. Tämä ilmiö huomattiin 90-luvulla, kun suomalainen tutkijaryhmä lähti selvittämään, miksi Suomen Karjalassa oli niin paljon enemmän allergisia lapsia kuin Venäjän puolella rajaa.

Kansallisen allergiaohjelman ydinviesti on, että luontoa tai ruokia ei tulisi varmuuden vuoksi välttää. Nykyään on tarjolla hyvillä bakteereilla rikastettuja materiaaleja leikkipuistoihin, emme vielä tiedä niiden tehoa.

Vaikka astmaa ja allergiaa on edelleen paljon, sairaalahoidot ja astmakuolleisuus ovat merkittävästi vähentyneet vuodesta 2000. Monet keuhkolääkärit suosittelevat luonnossa olemista. Etenkin kostea ilma on keuhkosairaille mieluisa.

Terveyden edistäminen osana sairauden hoitoa

Vastavalmistuneena lääkärinä ajattelin, että terveys on sairauksien puute. Työssäni terveyskeskuslääkärinä tapaan päivittäin monisairaita potilaita, ihmisiä, joilla on monta lääketieteellistä diagnoosia, sairastettuja vakavia tauteja ja paljon lääkkeitä. Silti he eivät pidä itseään sairaina.

Olen viisaiden potilaiden kautta oppinut, että sairaudet eivät poissulje terveyttä, ja nähnyt, miten ihminen sopeutuu ja toipuu ja löytää itselleen sopivia keinoja toimia rajoituksista huolimatta. Kaikki eivät tähän kykene.

Hyvin pärjääviä potilaita yhdistää usein kyky nauttia arjen pienistä asioista. Vanha herra, joka viikoittain valitsee uuden kävelyretken muistisairasta vaimoa auttaen. Rouva, joka pojan avulla on rakentanut puutarhan niin, että rollaattorilla mahtuu kulkemaan. Naapurit, jotka päivittäin kulkevat yhdessä kauppaan, lyhyellä matkalla useasti pysähtyen. Tai ikänsä yksin asunut herra, joka pitää lintulaudan vieraita ystävinään.

Tapaan myös paljon potilaita, joiden oireille ei löydy lääketieteellistä syytä. Pitkäaikainen kipu, unettomuus ja vatsavaivat ovat todellisia, elämänlaatua heikentäviä oireita, joiden hoidossa lääkkeistä on joskus enemmän haittaa kuin hyötyä. Joskus oire liittyy ahdistukseen, mutta aika usein syy ei selviä. Ajatellaan että toiminnallisissa vaivoissa elimistön stressivaste on ylivirittynyt.

Ylipaino, vähentynyt liikunta ja alkoholin käyttö huolestuttavat minua lääkärinä, etenkin nuorten heikentynyt kunto mietityttää arkiliikunnan vähentyessä. Luonnossa vilkkaiden lasten kehittymiskyvyn on todettu paranevan.

Luonnon terveyshyödyistä on lisääntyvästi tutkimusnäyttöä, sairauksien estossa ja hoidossa luonnon tehon tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä niukkaa. Emme tiedä luonnossa olemisen tehokasta annosta, ei ole myöskään yhdentekevää minkälaisessa ympäristössä olemme. Kostea kuusimetsä on hyvin erilainen kuin kuiva niitty. Kova pakkanen rasittaa sydäntä siinä missä kesän helle. Talven pimeys ja liukkaus lisäävät kaatumisriskiä, mutta paikallekaan ei voi kylmillä keleillä jäädä. Lapset ulkoilevat joka kelillä, mutta kuinka moni ikäihminen omistaa haalarit, jotka pitävät lämpimänä?

Luonnossa riittää ihmeteltävää ja vuodenajat vaihtelevat. Palaavatko pääskyset samaan pesään? Minkälainen on sienisato kuivan kesän jälkeen?  Näistä aiheista herää keskusteltavaa, ja onkin mahdollista, että yksi merkittävä luonnon terveysvaikutus on sosiaalisen kanssakäymisen vahvistuminen. Luonnossa yksinäisyyden tunne vähenee, ja osa tutkijoista ovat esittäneet, että tämä on tärkein terveyden edistäjä.

Luonnosta lääke tappavaan yksinäisyyteen

Yksinäisyyden tunne on vaarallinen, jopa tappavan vaarallinen! Suomalaisessa tutkimuksessa 39 prosenttia yli 74- vuotiaista kokee yksinäisyyttä. Tulevina vuosina Suomi on mukana RECETAS nimisessä EU-tutkimushankkeessa, jonka tarkoitus on arvioida luonnossa olemisen vaikutusta terveyteen.

Järjestämällä laitoksissa asuville vanhuksille mahdollisuuksia luontokosketukseen pyrimme vähentämään koettua yksinäisyyttä. Samanaikaisesti muissa maissa tehdään tutkimuksia, joissa kohderyhmät ovat mm mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lopuksi hankkeen tulokset yhdistetään, jolloin toivottavasti voimme nähdä, miten luonnossa oleminen vaikuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.

Elintavoilla on iso merkitys sairauksien hoidossa. Säännöllinen liikunta vähentää syövän uusiutumisen riskiä, oikea ravitsemus nopeuttaa haavojen paranemista, hyvä yöuni vähentää kipua ja tasoittaa verensokeria. Suurin osa väestöstä huolehtii terveydestään omatoimisesti, läheisten tuella. On hyviä kokemuksia hankkeesta, jossa muistisairaat ja heidän omaishoitajansa viettivät aikaa luonnossa yhdessä.

Jo luonnon näkeminen auttaa. Luontotutkimuksen ensimmäisiä töitä julkaistiin 1984, kun lääkäri huomasi potilaiden toisella puolella sairaalaa paranevan selkeästi nopeammin. Näiden potilashuoneiden ikkunoista näkyi luontoa.

Yksilön kannalta on ehkä yhdentekevää, mitä reittiä luonto vaikuttaa, kunhan vointi paranee. Kun terveydenhuollon ammattilaisina hoidamme potilaita, on kuitenkin tärkeää, että tiedämme, miten hoito vaikuttaa, jotta voimme käyttää sitä mahdollisimman tehokkaasti ilman haittoja. Ehkä tulevaisuudessa lääkkeen sijaan määräämme luonnossa olemista?
Reseptiä odotellessa suosittelen jokaiselle säännöllistä, itselle sopivan mittaista ulkoilua luonnossa. Kutsu halutessasi mukaan naapuri, sukulainen tai tuttava, tai nauti luonnosta yksin kaikilla aisteilla!

Teksti: Annika Kolster

Kiinnostuitko aiheesta?

RECETAS projektista voi lukea enemmän:

Kirjoituksessa viittaan seuraaviin tutkimuksiin:

 

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 4/2021