Ajankohtaista

Neljä vuodenaikaa tarjoaa runsaasti suuria ja pieniä luontoelämyksiä ja näistä ainoa laatuisista ihmeistä jokaisen on saatava nauttia. Myös heidän, joiden mahdollisuudet päästä itse ulos luontoon, ovat vähäiset.

Miten välittää vuodenaikojen vaihtelu kotihoidossa olevalle? Miten pienin keinoin voisi tuoda luonnon ihmeellisyyksiä kotihoidon asiakkaalle?

Kun viedään luontoterveisiä jonkun kotiin, niin pidetään mielessä pari muistisääntöä: mitään ei oteta paljon, mitään ei kahmita, vaikka tarjontaa olisi runsaasti. Pieni on kaunista, se on tässäkin hyvä periaate. Ja kaikki ’tuliaiset’ otetaan luonnollisesti vain sallituista paikoista ja käytetään aina tervettä harkintaa.

Paljon valinnanvaraa

Kevään, kesän ja syksyn vuodenajat tarjoavat runsaasti monenlaisia ’maistiaisia’, mutta on talvellakin jotain takataskussaan.

Jos tie hoidettavan luo käy metsän tai niityn lähellä, niin siellä odottaa todellinen runsauden sarvi. Kevään ensimmäinen airut on varmaan keltainen leskenlehti, todellinen ilahduttamistyöntekijä. Mutta yhtä tärkeä rooli on maljakkoon tuodulla koivun oksalla, joka tarjoaa aitiopaikan kevään etenemisen seuraamiseen.

Kesän kukat tarjoavat runsaasti iloa ja ihania tuoksuja. Muistetaan kuitenkin allergiat. Yksikin niittykukka tuo jo kesäterkkuja ja maljakkoon pantu mustikan varpu ilahduttaa muutaman päivän kuluttua pikkuruisine kukkineen.

Kun saa tuomisina kaarnan tai tuohen palan tai erimuotoisia käpyjä, joissa on terveisinä metsän tuoksu, niin mieleen palaa muistoja lapsuuden ja nuoruuden kesäleikeistä: kaarnalaivoja ja purjeineen ja iloisia käpylehmiä.

Heinän- ja viljankorret ja värikkäät varvut ovat koristeellisia ja ilahduttavat maljakossa pitkään. Voisiko yhteen korteen pujotella muutaman marjankin maistiaiseksi. Muistatko vielä sellaisen ruohonkorren, joka saatiin soimaan? Korsi pantiin pitkittäin peukaloiden väliin ja sitten siihen puhallettiin. Hyvässä lykyssä tuloksena oli vihellystä muistuttava ääni. Vieläkö onnistuisi?

Luonnon pieniä taideteoksia ovat erilaiset ja -muotoiset, rosoiset ja sileät kivet. Niitä on mukava pitää kädessä ja tuntea niiden ikiaikainen voima. Käsinkosketeltava tuliainen on myös pieni pala sileää sammalta tai karheaa jäkälää.

Syksyn suuri valtti ovat värikkäät lehdet ja punaisina hehkuvat pihlajanmarjat. Niistä riittää jo muutama terttu tuomaan syyskesän terveisiä. Vaahteran monenvärisiä lehtiä voi sen sijaan mielin määrin kahmia ja tehdä niistä hehkuvia kimppuja. Muistatko, miten vaahteran siemenkodista tehtiin neniä? Siemenkota avattiin ja sen nihkeä pinta pantiin nenän päälle nenäksi.

Talvisia luontoterveisiä tuo tuoksuva havun- tai naavan peittämä käkkäräoksa ja lumipallo. Juuri ennen sisälle menoa voi pyöräyttää lumipallon. Jos omaisesi tai asiakkaasi ei ole vuosiin koskettanut lunta, niin lumipallon pitäminen kädessä voi olla pieni elämys.

Edellä oli muutamia esimerkkejä luonnon aarreaitasta. Tee oma vinkkilistasi asioista, joilla voit ilahduttaa läheistäsi.

Teksti: Meri Koutti