Ajankohtaista

Kyberturvallisuus saatetaan mieltää asiaksi, joka kuuluu vain tietokoneiden parissa työskenteleville asiantuntijoille ja viranomaisille. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myös yksityisten kansalaisten on syytä huolehtia omasta ja kanssaihmisten turvallisuudesta digitaalisessa maailmassa.

Kyberturvallisuus eli digitaalisen maailman turvallisuus on osa nykyihmisten elämää. Älypuhelimet ja tietokoneet voivat kulkea mukana kaikkialla. Laitteet mahdollistavat viestinnän ystävien välillä, uutisten katsomisen ja työtehtävien hoitamisen. Ne ovat näppäriä myös pankki- ja verkkokauppa-asioinnissa.

Tietokoneista ja tietoliikenneyhteyksistä muodostuva sähköinen verkko on kuin valtava hämähäkinseitti, joka kiinnittyy laitteista toiseen ja ulottuu eri maailmankolkkiin. Tieto välittyy lankoja pitkin silmänräpäyksessä tuhansien kilometrien päähän. Suomalaisten tietoja, kuvia ja viestejä voi olla tallessa ja kopioina palvelimilla missä päin maapalloa tahansa. Digitaalisessa maailmassa ei tunneta rajoja.

Digitaalisuudesta on paljon iloa ja hyötyä, mutta korviin kantautuu uutisia varjopuolistakin. Siellä missä on paljon ihmisiä, jaetaan mielenkiintoisia uutisia, ystävien kanssa kuulumisia ja valokuvia sekä liikutellaan rahaa, on rikollisia valmiina iskemään kyntensä tietoihin ja omaisuuteen, joka ei heille kuulu. Yksityiseen henkilöön kohdistuvilla hyökkäyksillä digirikolliset tavoittelevat usein taloudellista hyötyä. Onnistuakseen he huijaavat ihmisiltä tärkeitä henkilökohtaisia tietoja omia tarkoitusperiään varten ja pyrkivät pääsemään käsiksi esimerkiksi pankkitileihin.

Ihminen ei odota joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi

Arjen kiireet ja rutiininomainen tekeminen yhdistettynä tietämättömyyteen parantavat digirikollisten mahdollisuutta onnistua aikeissaan. Turvallisuuden tunteeseen tuudittaudutaan, sillä itsellä hallussa olevan tiedon ei koeta olevan arvokasta ja kenenkään mielenkiinnon kohteena.

Digimaailmassa rikollisen kasvot saattavat olla vaikka parhaan ystävän, viranomaisen tai kaupanalan toimijan. Rikolliset pyytävät tekaistujen rooliensa suojassa meitä tekemään toimenpiteitä, jotka voivat liittyä salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin. Kaiken muun tekemisen keskellä ihminen ei välttämättä pysähdy miettimään, miksi minulta pyydetään tai vaaditaan jotain, tai miksi juuri tuo henkilö vaatii minua toimimaan juuri nyt. Se onkin rikollisen tavoite – osua oikealla hetkellä pahaa-aavistamattoman uhrin kohdalle.

Huijareiden ansoihin voi langeta kuka tahansa. On tärkeää, ettei tapahtunutta hävetä, vaan siitä kerrotaan eteenpäin. Tarvittaessa kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, kertoa havaitusta huijausyrityksestä ja varoittaa myös läheisiä. Mitä useampi tietää liikkeellä olevista huijauksista, sitä useampi osaa olla tarkkaavainen ja havaita vaaranpaikat ajoissa. Rikollisille ei pidä vaikenemalla antaa työrauhaa!

Yhä useampi ikäihminen on aktiivinen ja näppärä toimija digitaalisessa ympäristössä. Tulevaisuudessa tämä joukko kasvaa, kuten myös muistisairauksia sairastavien määrä. Tästä yhtälöstä verkossa vaanivat rikolliset ovat varmasti mielissään. Digitaalisen maailman turvallisuutta – kyberturvallisuutta, onkin syytä katsoa paljon nykyistä enemmän myös seniorien silmin ja pohtia miten voimme paremmin suojautua rikollisia vastaan myös ikäihmisten näkökulmasta.

Teksti: Kirsi Heiskanen – Kuvat: Heli Sutinen