Kuntouttava päivätoiminta on investointi, joka parantaa toimintakykyä ja tuo iloa

Kuntouttava päivätoiminta tarjoaa iäkkäille merkittäviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia hyötyjä. Se ylläpitää fyysistä kuntoa, lisää psyykkistä hyvinvointia, torjuu yksinäisyyttä ja tukee kotona asumista. Näin osoittavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemukset. Kuntouttava päivätoiminta tuleekin nähdä entistä tärkeämpänä osana palvelujärjestelmää.

Ongelmien ennaltaehkäisyä ja tukea arkeen

THL selvitti vuonna 2024 kuntouttavan päivätoiminnan hyvinvointihyötyjä haastattelemalla neljän hyvinvointialueen päivätoiminnan työntekijöitä. Työntekijät kuvasivat, että päivätoiminnan voima on sen monipuolisuudessa. Fyysisten harjoitteiden rinnalla merkityksellistä on, että asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia, ylittävät itsensä ja kokevat pystyvänsä asioihin, joihin eivät ehkä enää uskoneet kykenevänsä. Tämä vahvistaa heidän itsetuntoaan ja motivoi osallistumaan jatkossakin. Pienetkin arjen teot – kuten itse ruoan ottaminen lautaselle tai osallistuminen askareisiin – voivat olla merkittäviä hyvinvointia vahvistavia hetkiä.

Vuorovaikutuksella ja nähdyksi tulemisella on voimaa. Jokainen asiakas kohdataan yksilönä, vaikka toimitaankin ryhmässä. Huomioimalla yksilölliset tarpeet ja tavoitteet voidaan toimintakykyäkin ylläpitää tehokkaammin. Esimerkiksi fyysinen toimintakyky tai kuntoutuminen voi edetä paremmin, kun ensin huomioidaan mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet, kuten pelko tai yksinäisyys.

Haastatteluista nousi esiin, että osallisuus on kuntouttavan päivätoiminnan sydän. Asiakkaat voivat vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Yhteisöön kuuluminen, vertaistuki ja yhdessä tekeminen luovat yhteenkuuluvuuden tunteen.

Asiakkaalle päivätoiminta voi olla ”hengenpelastus yksinäisyyden keskellä”

Myös päivätoiminnan asiakkaat nostivat osallisuuden kokemuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen päivätoiminnan merkittäväksi hyödyksi, kun THL:n asiantuntija vieraili Töölön päivätoiminnassa syksyllä 2025.

Yhteiset keskustelut, vertaistuki ja yhdessä tekeminen vahvistavat tunnetta ryhmään kuulumisesta: ”Tulee uusi kukoistus, saa vapaasti esittää ajatuksiaan, ei tarvitse vaan yksin olla ja miettiä asioita.” Päivätoiminta auttaa ylläpitämään arjen rytmiä, tarjoaa mahdollisuuden nauraa ja keskustella. Yhteinen jumppa, ulkoilu, laulaminen ja kädentaidot tuovat iloa ja vaihtelua arkeen. Ennen kaikkea toiminta luo tunteen siitä, että elämällä on tarkoitus. ”…kokee että minulla on tarkoitus, ja merkitys, ettei vaan odota kuolemaa.”

Asiakkaat kokivat päivätoiminnan tukevan myös psyykkistä hyvinvointia: ”Ihminenhän ikääntyykin nopeammin, jos ei ole aivojen ärsykettä.” Masennus helpottaa, ajatukset piristyvät ja yksinäisyys lievittyy: ”Voi olla että on päiväkausia, ettei puhu kenenkään kanssa”. Moni asiakas kuvasi päivätoimintaa jopa hengenpelastukseksi yksinäisyyden keskellä.
Myös omaishoidettavan päivätoiminta koettiin arvokkaaksi: omaishoitaja saa kaivattua hengähdysaikaa, kun läheinen viettää päivän turvallisessa ympäristössä. ”Puoliso saa olla rauhassa, kun minä käyn täällä kerran viikossa”.

Eräs asiakas kiteytti asian: ”niin kuin tietokone tarvitsee välillä latausta, niin me ihmisetkin saamme latausta ja virtaa täältä päivätoiminnasta toisista ihmisistä. Virta kulkee ihmisestä toiseen!” Voiko sitä sen paremmin kuvata?

Päivätoiminta on strateginen investointi, joka vahvistaa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia

Sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemukset osoittavat, että kuntouttava päivätoiminta on paljon enemmän kuin viriketoimintaa. Kuten eräs asiakas totesi: “Jos halutaan pitää vanhukset kunnossa, tätä toimintaa pitäisi laajentaa”.

Keskeisimpiä hyötyjä on osallisuuden kokemus. Mahdollisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi antaa ikääntyneelle syyn lähteä kotoa, vahvistaa tunnetta omasta merkityksellisyydestä ja luo yhteyden muihin ihmisiin. Tämä kokemus voi olla ratkaiseva tekijä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa.

Panostaminen kuntouttavaan päivätoimintaan kannattaa myös yhteiskunnallisesti. Se voi tukea ikäihmisten toimintakykyä pidempään ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Jatkossa tarvitaan yhtenäisiä kriteereitä, riittäviä resursseja sekä henkilöstön osaamisen vahvistamista, jotta päivätoiminnan potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Kirjoittajat

Mari Luonsinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Elli Alarotu, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)