Kauneuden kokeminen ja vaikutus
Julkaistu:
/

Kauneuden hyvää tekevään vaikutukseen viitataan itsestäänselvyytenä niin filosofisissa teksteissä kuin sisustuslehdissä. Kauneuselämyksiin liittyvä ilon tai innostuksen tunne on monelle tuttu. Tuntuu ilmeiseltä, että tätä vaikutusta voitaisiin käyttää hyväksi ja vahvistaa ikäihmisten elämänlaadun parantamiseksi.
Estetiikan tutkijan mukaan (Puolakka 2015, 9) taide ja muotoilu ovat osa esteettistä hyvinvointikeskustelua. Esimerkiksi sairaaloihin sijoitetun taiteen on todettu edistävän potilaiden viihtymistä ja parantumista. Myös muotoiluratkaisuista on haettu vauhtia hyvinvoinnin edistämiseen.
Kokonaisvaltaisempaa näkemystä estetiikan ja hyvinvoinnin välisistä kytköksistä ei kuitenkaan ole vielä yritetty tehdä estetiikan alalla. Vaikutukseen liittyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitä on esteettinen hyvinvointi? Minkälaisista kokemuksista ja asioista on kyse, kun esteettisestä puhutaan hyvinvoinnin yhteydessä? Onko esteettisillä arvoilla ja kokemuksilla oma paikkansa hyvinvointia edistävien tekijöiden joukossa? Minkälaiset ympäristöt ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin näkökulmasta? (Puolakka 2015)
Kauneus vaikuttaa positiivisuuden kautta
Miten kauneus vaikuttaa ihmiseen, ja miten tätä vaikutusta voidaan hyödyntää? Selitys ja suoranainen ohjeistus löytyi estetiikan alan ulkopuolelta, positiivisuuden psykologiasta. (psykologi Barbara Fredricksonin kirjasta Positivity, 2009).
Positiivista ajattelua on jo pitkään tarjottu avuksi ja ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen. Silti se kannattaa ottaa todesta. Ensin esitän vakavan varoituksen. Ei todellakaan ole tarkoitus suhtautua kaikenlaisiin ilmiöihin ja tapahtumiin positiivisesti, eikä edes etsiä hopeareunaa synkistä pilvistä. On olemassa pahoja ja huonoja asioita.
Positiivisuus on kuitenkin hyödyllinen väline monenlaisen hyvän aikaansaamiseen ja vahvistamiseen. Kauneuden kokeminen on yksi tapa tuottaa positiivisia tunteita.
Positiivisuuden vaikutukset
Positiivisuutta on monia lajeja, jotka nousevat erilaisista syistä ja tuntuvat erilaisilta. Laboratoriotutkimukset kuitenkin osoittavat, että niillä on yhteinen ydin: kyky laajentaa ja rakentaa elämää. Aktiivisuus, sekä fyysinen että henkinen, edistää solujen uusiutumista. Myös tunteilla on tällainen vaikutus: positiivisuuskin edistää solujen uusiutumista.
Positiivisuus rakentaa psykologisia vahvuuksia kuten optimismia, resilienssiä, avoimuutta ja tavoitteellisuutta. Se tukee sosiaalisia yhteyksiä: positiivisuus on viehättävää ja tarttuvaa, ja syventää pitkäkestoisia suhteita.
Se tukee fyysistä terveyttä laskemalla stressihormonien tasoa ja nostamalla kasvuun liittyvien hormonien tasoa. Se vahvistaa vastustuskykyä ja vähentää stressiin liittyviä tulehduksia. Se laskee verenpainetta, lievittää kipua ja parantaa unenlaatua. Se pidentää elämää.
Positiivisuus auttaa palautumaan kielteisten kokemusten aiheuttamista sydän- ja verisuonivaikutuksista. Se tarjoaa eräänlaisen peruutusnapin, jolla päästään rauhoittamaan sydämen toiminta.
Positiivisuuden tuottama resilienssi auttaa ihmisiä olemaan emotionaalisesti ketteriä ja suhtautumaan muutoksiin niitä kohdatessaan, sen sijaan että mahdollisia tulevia haasteita murehdittaisiin aktiivisesti etukäteen. Tämäkin on terveellistä.
Monenlaista kauneutta
Nyt siis tiedämme, että kauneus vaikuttaa. Katsotaan, millaista kauneutta on koettavissa.
Kauneutta on aina ollut ja sitä on tavoiteltu, mutta sen määrittely ja kauneusihanteet ovat muuttuneet ajan mittaan. Aikaisemmin kauneudeksi kelpasivat poikkeuksellisen hienot teokset ja ilmiöt, joiden ylevyyttä sopi ihailla ulkopuolisena tarkkailijana.
Enää kauneuden määrittelystä ei erityisemmin kanneta huolta, ja myös arkielämään ja tavallisiin asioihin liittyvät kauneuselämykset ovat saaneet paljon huomiota. Ihminen nähdään elämysten kokijana eikä niinkään ulkopuolisena tarkkailijana. Juuri kokeminen onkin tärkeää, jotta ylipäänsä voidaan puhua kauneuden vaikutuksesta.
Kauneutta voi olla käyttämissämme esineissä ja näkymässä ikkunasta sekä luontoretken tai kaupungilla kävelyn elämyksissä. Vuodenajat ja säätilat tarjoavat kauneutta, samoin kodin siisteys ja järjestys ja esimerkiksi harkitut kattaukset. Pyykinpesun estetiikalle on omistettu oma lukunsa arjen estetiikkaa käsittelevässä kirjassa (Saito 2017).
Kauneus mukana positiivisuuden eri lajeissa
Fredrickson esittelee kymmenen lajia positiivisuutta, joista kuusi voidaan liittää edellä käsiteltyihin estetiikan pohdiskeluihin. Positiivisuutta toki tuottavat muutkin asiat kuin kauneus.
Ilo: Tutut asiat sujuvat mukavasti ja turvallisesti, ja tekeillä on jotain erityisen ilahduttavaa, kuten iloinen ilta ystävien kanssa. Tässä on arjen kauneutta, kohokohtia tutussa elämässä, ilman draamaa.
Tyyneys, seesteisyys: Tämä on vielä leppeämpää kuin ilo. Rauhallista tyytyväisyyttä siitä, että arjen kauneus on mukana tutuissa elämyksissä.
Kiinnostus: Kohdataan uusi mahdollisuus tai arvoitus. Arjessa on uusi tapahtuma tai avautuu uusi näkökulma kauneuteen.
Ylpeys: Liittyy saavutuksiin. Esimerkiksi onnistunut remontti tai käsityö tuo ylpeyden tunteen.
Innostus: Ollaan tavallisen, jokapäiväisen yläpuolella. Avautuu tavallista parempia mahdollisuuksia, kohdataan erinomaisuutta kuten hyviä tekoja, taide-elämyksiä, taitoa.
Kunnioitus, haltioituminen: Suurenmoisuuden kokeminen, kokemus johonkin suurempaan kuulumisesta. Estetiikassa puhutaan ylevyydestä, pyhistä ympäristöistä ja kokemuksista. Kohdataan jumalan luomuksia, kunnioitetaan kansakunnan edistystä, tai haltioidutaan suurenmoisista luonnonilmiöistä tai taideteoksista.
Kauneus, muiden asioiden ohessa, siis luo positiivisuutta ainakin näillä kuudella tavalla. Nämä eivät kuitenkaan tuota positiivisuutta automaattisesti. Positiivisuuden kokeminen riippuu omasta ajattelusta. Ratkaisevaa on, miten kokija tulkitsee tapahtumia ja ideoita, joihin sisältyy positiivisuuden mahdollisuus.
Tietyt ajattelun ja toiminnan tavat ovat positiivisuuden vipuja. Näitä voi harjoitella. Itseltään voi kysyä, mitkä asiat ovat nyt hyvin, tai vaikkapa mikä omassa ympäristössä on kaunista.
Ikäihmisten elinympäristön tulisi tarjota ja vahvistaa mahdollisuuksia arkisiin kauneuselämyksiin esimerkiksi sisustuksen ja näkymien kautta. Myös innoitusta ja haltioitumista taiteen, arkkitehtuurin tai tapahtumien kautta tarvitaan. Kauneutta on monenlaista: Kevyitä, tuttuja arjen elämyksiä ja järisyttäviä, elämää muuttavia kokemuksia. Kauneudella on myös monia merkityksiä: ihmisyyden oleellinen osa, hyvyyteen rinnastettava perusasia. Tai stressiä parantava ja toipumista edistävä ”laastari”. Tai hyvinvointia lisäävä ”vitamiini”. Näiden välillä ei kuitenkaan tarvitse tehdä valintaa, vaan voidaan antaa kauneuden olla kaikkea tätä.

Kirjoittanut
Pirkko Kasanen
PhD (Filosofian tohtori)
Pirkko väitteli talousmaantieteessä Bostonin yliopistossa vuonna 1988. Hän toimi pitkään tutkijana ja johti lukuisia tutkimusprojekteja ja -ohjelmia. Hän työskenteli erityisesti energia- ja ympäristöasioiden parissa.
Pirkon uraan on kuulunut myös toiminta Työtehoseurassa tutkimusjohtajana ja työskentely Vanhustyön Keskusliiton projekteissa. Näissä tehtävissä Pirkko on saanut kokemusta ja näkemystä ikäihmisten elämää ja asumista koskevista kysymyksistä.
Pirkko on kirjoittanut kirjan Valmistaudu vapauteen. Aloittelevan eläkeläisen työkirja. (Otava 2021). Se on saatavissa myös e-kirjana ja äänikirjana. Nyt hän viimeistelee kirjakäsikirjoitusta kauneuden merkityksestä ja vaikutuksista.
Kirjallisuusviittaukset
Fredricson, Barbara L. (2009). Positivity. Groundbreaking research reveals how to embrace the hidden strength of positive emotions, overcome negativity, and thrive. Crown Publishers.
Puolakka, Kalle (2015). Johdanto. Teoksessa Haapala, Arto, Kalle Puolakka ja Tarja Rannisto (toim) (2015). Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi. S. 9-16
Saito, Yuriko (2017). Aesthetics of the Familiar. Everyday Life and World-Making. Oxford University Press.