Järjestöjen yksinäisyyttä ehkäisevälle ja vähentävälle työlle on varattava riittävästi resursseja
Julkaistu:
Vuonna 2022 perustettu Järjestöjen yksinäisyysverkosto toimii yksinäisyyden vähentämiseksi, nostaa esille vaikuttavaksi todettuja malleja, ja vaikuttaa yksinäisyyteen liittyvään päätöksentekoon. Verkoston tavoitteena on nostaa yksinäisyyden vähentäminen konkreettisesti ratkaistavaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Järjestöjen resurssien turvaaminen myös vaikeassa taloustilanteessa kannattaa. Yksinäisyyden vähentäminen vahvistaa kansakunnan kriisinsietokykyä ja sisäistä turvallisuutta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n uusimmassa raportissa (From loneliness to social connection: charting a path to healthier societies) todetaan, että sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan ovat yleisiä, vakavia, mutta aliarvostettuja. Uusimpien tutkimusten perusteella raportti esittää vakuuttavat perustelut kiireellisille toimille.
Tuoreen THL:n ennusteartikkelin mukaan Suomessa psyykkinen kuormittuneisuus kasvoi jyrkästi vuosina 2018–2022 sekä miehillä että naisilla. Näiden kuuden vuoden aikana psyykkinen kuormittuneisuus kasvoi eniten 20–39-vuotiailla (9,1 prosenttiyksikköä) sekä 40–54-vuotiailla (9,8 prosenttiyksikköä). Psyykkisen kuormittuneisuuden kasvun ennakoidaan jatkuvan. Artikkelissa johtopäätös on, että mielenterveys on asetettava etusijalle kaikessa päätöksenteossa, jotta tulevaisuuden ennusteita voidaan muuttaa. Yksinäisyydellä, ulkopuolisuudella ja mielen hyvinvoinnilla on selkeä yhteys.
Yksinäisyyttä ehkäisevää ja korjaavaa työtä tehdään järjestöissä tarjoamalla apua, tukea ja kutsumalla mukaan toimimaan ja osaksi yhteisöä. Järjestöjen koko maan kattava matalan kynnyksen ammattiapu ja laaja ammattilaisten koordinoima vapaaehtoistoiminta on ainutlaatuista ja vähentää osaltaan myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita. Järjestöjen kansalaistoiminta mahdollistaa ihmisten oman aktiivisuuden ja siten vahvistaa osallisuutta ja toimijuutta laajoissa ihmisryhmissä elämänpolun eri vaiheissa, myös heidän osaltaan, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa. Järjestöjen työ on todettu vaikuttavaksi (STEAn raportti 2024) ja se säästää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia huomattavasti.
Järjestöjen yksinäisyysverkosto esittää, että yksinäisyyttä ehkäisevälle ja vähentävälle työlle on varattava riittävästi resursseja tulevalle vuodelle ja lähivuosille.
Suomessa on tehty yhtenä maailman ensimmäisinä maina eri toimijasektorit yhdistävä, kunnianhimoinen toimenpideohjelma Osallistujien Suomi yksinäisyyden vähentämiseksi. Ilman järjestöjen keskeistä yksinäisyyttä vähentävää ja ehkäisevää työtä ja toimintaa ohjelma ei voi sellaisenaan toteutua.
Järjestöjen resurssien turvaaminen myös vaikeassa taloustilanteessa kannattaa. Yksinäisyyden vähentäminen vahvistaa kansakunnan kriisinsietokykyä ja sisäistä turvallisuutta.
Vuonna 2022 perustettu Järjestöjen yksinäisyysverkosto toimii yksinäisyyden vähentämiseksi, nostaa esille vaikuttavaksi todettuja malleja, ja vaikuttaa yksinäisyyteen liittyvään päätöksentekoon. Verkoston tavoitteena on nostaa yksinäisyyden vähentäminen konkreettisesti ratkaistavaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.
Järjestöjen yksinäisyysverkostossa ovat mukana: Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö, HelsinkiMissio, Kulta ry, Kulttuurinen moninaisuus -Muistikeskus ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Miina Sillanpään Säätiö, Moniheli, Muistiliitto ry, Nuorisoala ry, Nyyti ry, Siskot ja Simot ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen Vanhempainliitto, Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto VALLI ry, Vanhustyön keskusliitto ja Välittämisen Kansanliike ry
Lisätietoja:
Suvi Kehälinna
puheenjohtaja, Järjestöjen yksinäisyysverkosto
vastaava projektikoordinaattori
Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke, Vanhustyön keskusliitto
050 570 5786
suvi.kehalinna@vtkl.fi
Tuula Colliander
jäsen, Osallistujien Suomi -asiantuntijaryhmä
toiminnanjohtaja, HelsinkiMissio
040 575 3626
tuula.colliander@helsinkimissio.fi