Ikäteknologia muuttaa ikääntyneiden arkea ja ammattilaisten työtä

IkäteknosNet-hanke luo ikäteknologiaan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan verkoston.

Keväällä 2025 käynnistyi kaksivuotinen IkäteknosNet-hanke: Ikäteknologiaosaamista monialaisesti verkostoitumalla, jonka tavoitteena on luoda strateginen verkostoyhteistyömalli ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutuksille. Kuvittele: älykello havaitsee kaatumisen reaaliajassa tai robotti auttaa lääkkeiden annostelussa – ikäteknologia muuttaa ikääntyneiden arkea ja ammattilaisten työtä!

Mikä ikäteknologia?

Ikäteknologia kattaa digitaaliset palvelut, laitteet, sovellukset ja tietojärjestelmät, jotka tukevat ikääntyneiden arkea ja sote-ammattilaisten työhyvinvointia. Esimerkiksi älykodit muistuttavat liikunnasta ja vähentävät yksinäisyyttä videopuheluilla. Ala on yhteiskunnallisesti merkittävä ja edellyttää monialaista yhteistyötä ja koordinointia.

On tärkeää kehittää koulutusta sote-alalla, sillä se on puutteellista, pirstaleista ja alueellisesti epätasaista. Hoidon tarve kasvaa räjähdysmäisesti ikääntyvän väestön myötä, teknologia voi parhaimmillaan toimia hyvän hoidon tukena.

Koulutusorganisaatioiden kehittämisyhteistyö

Hanketta toteuttaa neljä ammattikorkeakoulua: Metropolia, OAMK, SAMK ja TAMK sekä toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoava WinNova. Hanketta koordinoi Metropolia ammattikorkeakoulu ja rahoittaa ESR+. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu jatkuvan oppimisen koulutustarjonta ja toimintatapojen nykytila sekä luotu toimijoiden verkostoja kuvaavia karttoja.

Ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutusten tarjoajia on noin 30. Niille lähettiin syksyllä 2025 kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää koulutustarjonta ja toteuttajat, yhteistyö, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja jatkuva oppiminen sekä koulutusten toteutustapa, laajuus ja osaamistavoitteet. Kyselyyn saatiin 17 vastausta. Kahdesta ammattikorkeakoulusta tuli kaksi vastausta.

Koulutusten tarjoajat, toteutusmuodot ja koulutussisällöt

Suurin osa ikäteknologian jatkuvan koulutusten tarjoajista on korkeakouluja (9). Toinen merkittävä ryhmä on toisen asteen ammatilliset oppilaitokset (5).  Kyselyn vastaajaorganisaatiot olivat yhdeksältä hyvinvointialueelta ja kaksi toimi usealla hyvinvointialueella. Koulutuksista kaksitoista on tutkintoon johtavaa koulutusta, seitsemässä on tutkinnon osan suorittamiseen johtavia opintoja, viidessä on täydennyskoulusta ja avointa korkeakouluopetusta ja yhdessä tutkintoon johtava koulutus.

Suurin koulutusten kohderyhmä oli sotealan ammattilaiset (16). Koulutusten suunnittelussa tehdään eniten yhteistyötä hyvinvointialueen (10), ikääntyvien sote-palveluja tuottavien yritysten kanssa (9), muiden oppilaitosten (8) ja teknologisia ratkaisuja kehittävien yritysten (8). Koulutusten toteuttamisessa tehdään eniten yhteistyötä hyvinvointialueiden (12), teknologisia ratkaisuja kehittävien yritysten (9) ja muiden oppilaitosten kanssa (6).

Koulutukset toteutetaan pääosin verkko-opintoina, monimuoto-opetuksena ja lähiopetuksena. Yleisimmät koulutusten sisällöt ovat tärkeysjärjestyksessä: ikääntyneiden arkea tukevat teknologia, asiakaslähtöinen vuorovaikutus, digivuorovaikutus, asiakaslähtöinen teknologian valinta, eettinen osaaminen, laiteturvallisuus ja digitaaliset taidot.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) yhdistetään terveys-, hyvinvointi- ja ikäteknologian koulutuksiin siten, että koulutussisältö perustuu uusimpaan tutkimustietoon, opiskelijat osallistuvat TKI-hankkeisiin ja TKI-projektit ovat osa koulutussisältöä. Kuudessa oppilaitoksessa koulutuksia ei ole yhdistetty TKI-toimintaan.

Verkostokartta havainnollistaa verkostot

Työpaketin muissa osissa on analysoitu ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutuksien oppimisympäristöjä sekä oppilaitos- ja sidosryhmäverkostoja. Koulutusten tarjoajista, oppilaitosverkostoista ja sidosryhmistä on laadittu verkostokarttoja Gephi-ohjelmiston avulla. Gephi on ohjelmisto, joka on suunniteltu verkostojen analysointiin ja visualisointiin.

Gephi-ohjelmistoa käytetään laajasti tutkimuksessa, opetuksessa ja kehittämistyössä esimerkiksi organisaatioiden ja yhteistyöverkostojen monimutkaisten suhteiden havainnollistamiseen. Ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutusten ja yhteistyökumppaneiden verkostokartta on esitetty kuvassa 1. Tämä verkostokartta on tehty sen tiedon perusteella, mikä tieto oli hankkeessa sillä hetkellä käytössä.

IkäteknosNet-hankkeen seuraavissa vaiheissa kehitetään strateginen jatkuvan oppimisen verkostoyhteistyömalli ikäteknologiaosaamiseen. Hankkeen viimeisessä vaiheessa verkostoyhteistyömalli pilotoidaan loppukeväällä 2026 ja arvioidaan loppuvuodesta 2026.