Ikääntymisen lukutaito – Mistä on kysymys?

Väestön ikääntymiskehitys ja siitä seuraava tarve kehittää tulevaisuuskestäviä, vaikuttavia hoitokäytäntöjä on keskiössä, kun halutaan varmistaa ikääntyvien ihmisten osallisuus ja toimintakykyinen, hyvä arki. Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen päätöksenteon perusta tietoyhteiskunnassa on terveys-, digi- ja talouslukutaito, jotka käsitteinä ovat vakiintuneet osaksi niin ammatillista osaamista kuin kansalaiskeskusteluakin. Ikääntymisen lukutaito on uusi ja vielä vähemmän tunnettu käsite. Se määritellään valmiutena ymmärtää, tulkita ja soveltaa gerontologista tietoa niin asiakkaan tekemissä arjen valinnoissa kuin ammattilaisen päätöksen teossa.

Ikääntymisen lukutaito edellyttää ammattilaiselta ajantasaista, näyttöön perustuvaa tietoa ja reflektoitua, ammatillista ymmärrystä ikääntymisestä. Se mahdollistaa osaamisen tukea asiakasta ikääntymismuutosten ehkäisyssä ja niihin sopeutumista ennakoiden. Asiakkaan näkökulmasta ikääntymisen lukutaito on kykyä käyttää ikääntymiseen liittyvää tietoa oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä. Käytännössä se tarkoittaa valmiutta tehdä perusteltuja valintoja, jotka edistävät terveyttä, toimintakykyä, osallisuutta ja hyvää arkea.

Ammattilaisen keskeinen rooli on toimia asiakkaan ohjaajana arjen valinnoissa. Hän tukee asiakkaan omahoitoa välittäen yksilöllisen tarpeen mukaisesti näyttöön perustuvaa tietoa ymmärrettävässä muodossa. Tieto edistää asiakkaan arjen valintoihin liittyvää autonomista päätöksentekoa sekä vahvistaa valmiuksia toimia aktiivisena osallisena omassa elämässään. Näin ikääntymistä koskeva tutkittu tieto mukautuu käytännön sovellukseksi: kyvyksi hyödyntää tietoa yksilöllisiin tarpeisiin ja päätöksen tekoon sekä vaikuttaviin valintoihin arjen tilanteissa.

Uudenlaista osaamista ja ymmärrystä autonomiseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen

Ammattilaisen tehtävä on vahvistaa ikääntymisen lukutaitoa sanoittamalla tutkittua tietoa ikääntymisestä ja siihen liittyvistä muutoksista, elintavoista sekä ikääntymismuutosten ja sairauksien ehkäisystä. Hän tukee asiakasta ohjaamalla voimavaroja tukeviin palveluihin sekä edistämällä osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Samalla hänen tulee tunnistaa ja huomioida asiakkaan oppimisvalmiudet ja -tyyli, kulttuuritausta, aiempi tietoperusta ja kokemukset, jotka vaikuttavat tiedon vastaanottamiseen ja soveltamiseen arjen valinnoissa.

Ikääntymisen lukutaito ei siis mahdollista vain tiedon omaksumista, vaan edistää kokonaisvaltaista toimintakykyä ja osallisuutta. Kun ikääntyvä asiakas tarkastelee realistiseen, perusteltuun tietoon perustuen tilannettaan ja mahdollisuuksiaan, hän kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä, jotka tukevat toimintakykyä ja hyvää arkea sekä itsenäistä, arvokasta ikääntymistä. Perusteltuun tietoon perustuva, ennakoiva valmistautuminen arjen päätöksentekotilanteisiin antaa ikääntyvälle asiakkaalle mahdollisuuden autonomisiin ja itsemääräämisoikeuden mahdollistaviin päätöksiin.

Ennakoiva, tietoon perustuva tuki rakentaa hyvää, toimintakykyistä ikääntymistä

Ikääntyneiden ihmisten toimintakyky rakentuu fyysisistä, psyykkisistä, kognitiivisista ja sosiaalisista tekijöistä, jotka vaikuttavat toisiinsa monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Kognitiiviset toiminnot, kuten muisti ja tarkkaavaisuus, ovat keskeisiä hyvän arjen ja osallisuuden kannalta. Muistihoitotyö on ennakoivaa sekä ehkäisevää hoitotyön toimintaa, eikä pelkästään ohjauksen, hoidon ja palvelujen toteuttamista siinä vaiheessa, kun sairaus on todettu. Se on kognitiivisen reservin ja resilienssin (sieto- ja palautumiskyky) rakentamista elämänpolun eri vaiheissa.

Kognitiivinen reservi, jota niin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus vahvistaa, on keskiössä ikääntymisen myötä kehittyvän haurastumisen (gerastenian) ja sairauksien ilmaantuessa. Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen pääoma (reservi) sekä niiden myötä kehittyvä resilienssi mahdollistaa toimintakykyisen arjen säilymisen sairauksien, menetysten ja onnettomuuksien uhatessa. Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaa muistisairauksien oireilta, vaikka aivomuutoksia olisi jo havaittavissa.

FINGER-tutkimus osoittaa, että yhdistetyt elintapainterventiot – ruokavalio-ohjaus, liikunta, kognitiivinen harjoittelu ja verisuonitautien riskitekijöiden ehkäisy – ovat vaikuttavia myös riskiryhmiin kuuluvien ikääntyneiden ihmisten ryhmässä hidastaen toimintakyvyn heikentymistä. Muistiterveyttä ja toimintakykyä tukevat toimet tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti, yksilön tarpeet, tavoitteet ja elämäntilanne huomioiden. Tärkeää on varmistaa, että asiakas pystyy hyödyntämään ohjauksen ja tekemään perusteltuja, itsenäisiä valintoja oman toimintakykynsä ja hyvän arkensa edistämiseksi. Valinnat ovat yksilön itsensä tekemiä, mutta ammattilaisen tehtävä on varmistaa, että olipa asiakkaan päätös arkeaan koskien mikä tahansa, päätöksentekijä on tietoinen tutkittuun tietoon perustuvista perusteluista. Ammattilaisen tehtävä on toteuttaa ohjaus niin, että asiakas tietää, ymmärtää ja osaa soveltaa tietoa vaikuttavasti.

Ikääntymisen lukutaito auttaa ammattilaista kohdentamaan ohjauksen yksilöllisesti ja mahdollistaa asiakkaan autonomian sekä hänen aktiivisen osallistumisensa henkilökohtaisten valintojensa tekemiseen. Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä hoitotyö nivoutuvat yhteen terveysneuvonnan, ennakoivan ohjauksen, riskien arvioinnin ja sopivien interventioiden ajoituksen kanssa. Ennakoivat ja varhaiset interventiot vähentävät kognitiivisen heikentymisen ja toimintakyvyn laskun riskiä.

Teknologia vaikuttavasti ja tarkoituksenmukaisesti sovellettuna vahvistaa ennakoivaa työtä. Digitaalisesti ja itsenäisesti toteutetut muistiharjoitukset, älypuhelinsovellukset ja etäohjaus tukevat muistiharjoittelua, liikuntaa ja toimintakykyä edistäviä valintoja arjessa. Ne mahdollistavat myös reaaliaikaisen seurannan ja palautteen lisäten osallisuutta ja etupainotteisia, vaikuttavia interventioita toimintakyvyn ja hyvän arjen edistämiseksi. Toimintakykyä edistävän ohjaus tukee asiakkaan ikääntymisen lukutaitoa lisäten hänen tietoperustaa, kykyä ymmärtää ja soveltaa tietoa ja edistäen valmiuksia tehdä perusteltuja, itsenäisiä valintoja pitkäjänteisesti omassa, yksilöllisessä arjessaan. Asiakkaan yksilölliset tavoitteet ja tarpeet huomioidaan ohjauksessa, joka suunnitellaan yksilöllisen käytettävyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Monialainen, -ammatillinen ja -tasoinen tieto on tärkeää tuoda konkreettisesti osaksi arjen päätöksentekoa – se on asiakkaan oikeus.

Osaaminen ikääntymisen lukutaidon kehittymisen ytimessä

Ikääntymisen lukutaito sekä sen mahdollistaminen ikääntyvän asiakkaan kansalaisvalmiutena on osa hoitotyön ammattilaisen laajaa gerontologista osaamista. Se on kykyä muuntaa tutkimustieto ymmärrettäväksi ja asiakkaan arkeen sopivaksi ohjaukseksi sekä asiakaan yksilölliseksi ymmärrykseksi ikääntymisestä, ikääntymismuutoksista sekä niiden yhteydestä toimintakykyyn sekä hyvään arkeen.

Hoitotyössä yhdistyvät terveysneuvonta, ennaltaehkäisy, riskien varhainen tunnistaminen ja voimavaralähtöinen ohjaus sekä hoito ja kuntoutus. Ohjaus perustuu asiakkaan omiin resursseihin ja tavoitteisiin eikä ainoastaan riskitekijöihin. Asiakasta tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa, kuten sosiaaliset verkostot, harrastukset, oppimisvalmiudet ja positiiviset elämäntavat, jotka kaikki ovat keskeisiä toimintakyvyn sekä hyvän arjen mahdollistamisessa. Ohjauksessa tulee korostua selkeys ja saavutettavuus sekä vaikuttavuus.

Ammattilaisen osaamisena ikääntymisen lukutaito mahdollistaa tien tutkittuun tietoon, joka ohjauksessa avataan konkreettisiksi päätöksiksi ja teoiksi, joita asiakas voi soveltaa arjessaan. Asiakkaan kykynä ikääntymisen lukutaito on motivaatiota, sitoutumista ja osaamista tehdä toimintakykyä edistäviä valintoja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Ikääntymisen lukutaitoa voidaan edistää eri tavoin, kuten koulutuksella, selkokielisellä materiaalilla, digipalvelujen saavutettavuuden edistämisellä, luotettavien tiedonlähteiden tarjoamisella, vertaistuella ja erilaisilla viestintäkampanjoilla, mutta erityisesti ikämyönteisen ja -ystävällisen kulttuurin edistämisellä, joka poistaa stereotypioita ja lisää myönteistä, positiivista kuvaa ikääntymisestä.