Iäkkään osallisuus RAI-arvioissa on kohtaamista ja kuulluksi tulemista

RAI-arviointi ei ole vain tekninen väline, vaan ennen kaikkea asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen hetki.

Osallisuus ei ole vain iäkkään henkilön osallistumista kysymyksiin vastaamiseen, vaan kokemusta siitä, että hänen elämänsä ja näkemyksensä ovat merkityksellisiä.

Vanhuspalvelulain (980/2012) vuoden 2020 uudistuksen myötä iäkkäiden henkilöiden oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on saanut entistä vahvemman lainsäädännöllisen tuen. Keskeistä uudistuksessa on ollut se, että RAI-arviointivälineistön avulla varmistetaan iäkkään palvelutarpeiden kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen arviointi. Mutta mitä tämä tarkoittaa iäkkään henkilön näkökulmasta? Miten hänen osallisuutensa toteutuu arviointiprosessissa?

Arvioinnin ytimessä on iäkäs ihminen itse, hänen tarpeensa, toiveensa, huolensa ja voimavaransa. Asiakas ei ole passiivinen arvioinnin kohde, vaan aktiivinen toimija, jonka osallistuminen RAI-arviointiin on sekä oikeus että voimavara. RAI-välineistön käytön periaatteet ohjaavat ammattilaista toteuttamaan arvioinnin huolellisesti ja yhdenmukaisesti. Arviointitiedon pohjalta myös hoidon ja palvelujen suunnittelu tulisi tehdä yhdessä asiakkaan kanssa.

Osallisuus syntyy vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta

RAI-väline sisältää standardoidut kysymykset, mutta arvioinnin toteutuksen tulee olla dialogista vuorovaikutusta arvioijan ja arvioitavan kesken. Asiakkaan kanssa keskustellaan erityisesti hänen omista tavoitteistaan sekä kokemuksistaan kivusta, arjen tuesta ja läheisten roolista. Näin muodostuu kokonaiskuva, joka perustuu kirjatun tiedon ja havainnoinnin lisäksi myös asiakkaan omaan ääneen.

Osallisuus RAI-arvioinnissa tarkoittaa, että asiakas osallistuu arviointiin ymmärryksensä ja voimavarojensa mukaisesti hyödyntäen omia kykyjään. Ammattilaisen on tärkeää tukea asiakkaan aktiivista roolia hänen hoitonsa ja palvelujensa suunnittelussa. Luottamuksellinen ilmapiiri arviointitilanteessa on varmistettava, jotta asiakas voi tuntea tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.

Arviointi on yhteinen hetki

RAI-arviointi on parhaimmillaan hoitajan ja iäkkään – sekä mahdollisesti myös läheisen – yhteinen hetki, jossa voidaan keskustella aroistakin asioista. Se on mahdollisuus luottamukselliseen vuorovaikutukseen, jossa asiakas kohdataan toiveineen, tarpeineen ja voimavaroineen yksilönä. Osallisuus rakentuu pienistä teoista: kuuntelemisesta, kysymisestä ja arvostamisesta.

Eräs RAI-arviointia käyttävä ammattilainen on todennut: ”Asiakkaan omat voimavarat ja näkemykset korostuvat ja arviointi auttaa näkemään myös sen, mitä ei muuten huomaa.” RAI-arvioinnin arvona onkin, että se ei lisää vain tietoa, vaan myös ymmärrystä.

Moniammatillisuus ja jatkuvuus tukevat vaikuttavuutta

Moniammatillisen yhteistyön avulla hoitoa ja palvelua suunnittelevat ammattilaiset saavat laaja-alaisen käsityksen asiakkaan tilanteesta. Eri alojen ammattilaisten yhteistyö RAI-arvioinnissa auttaa havaitsemaan erityisosaamista vaativia asioita, kuten muistin heikkenemistä tai kuntoutuksen jatkoselvittelyn tarpeita. Näin asiakkaalle voidaan tarjota arkea tukevia ratkaisuja ja palveluja oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti.

Toistuvat RAI-arvioinnit mahdollistavat asiakkaan tilanteen seurannan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin. Ne auttavat tunnistamaan muutoksia, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta.

Keskustelu asiakkaan ja läheisen kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö tuovat RAI-arviointiin syvyyttä, jossa asiakkaan osallisuus toteutuu aidosti – ei teknisenä suorituksena, vaan merkityksellisenä vuorovaikutuksena.

Miten voin ammattilaisena edistää asiakkaan osallisuutta RAI-arvioinnissa?

• Ymmärrän, mitä osallisuus tarkoittaa ja miten sitä voi vahvistaa.
• Luon turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa asiakas kokee tulevansa kuulluksi.
• Pidän asiakasta tärkeimpänä tiedonlähteenä arvioinnissa.
• Tutustun asiakkaan historiaan ja elämänkulkuun.
• Annan aina asiakkaalle mahdollisuuden osallistua arviointiin omien kykyjensä mukaan.
• Keskustelen ja kuuntelen arvostavasti.
• Kunnioitan asiakkaan näkemyksiä, mielipiteitä ja toiveita.
• Erotan, mitkä arviointikysymykset on tarkoitettu asiakkaalle ja mitkä arvioivalle ammattilaiselle.
• Pidän mielessä, että kaikilla asiakkailla on myös voimavaroja, tarpeita ja toiveita.
• Kuulen aina sekä asiakkaan että asiakkaan läheisen mielipiteet ja kertomukset ja hyväksyn, että ne voivat poiketa toisistaan.
• Huomioin myös sanattoman viestinnän, kuten ilmeet ja eleet.
• Pyrin siihen, että asiakkaan tilanteen, tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen tehdään moniammatillisesti.
• Käytän asiakassuunnitelmassa RAI-arvioinnissa asiakkaalta saamaani tietoa, jotta hänen äänensä näkyy hoidossa ja palveluissa.