Askel kohti parempaa elämänlaatua
Julkaistu:
/
Suomessa on THL:n mukaan yli 150 000 henkilöä, jolla on jokin muistisairaus. Määrä kasvaa koko ajan, ja ongelma on maailmanlaajuisestikin merkittävä (THL 2024). Muistisairautta ei voida täysin parantaa lääkkeillä tai elämäntapamuutoksilla, mutta ne voivat huomattavasti tukea sairauden hallintaa ja parantaa elämänlaatua. Tässä artikkelissa elämänlaadun paranemisella viitataan erityisesti fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn paranemiseen sekä sujuvampaan arkeen.
Liikunta, etenkin kestävyys- ja voimaharjoittelu, vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn iäkkäillä muistisairailla henkilöillä (Karamacoska ym. 2023). Millä mekanismilla liikunta sitten voi parantaa elämänlaatua ja hidastaa muistisairauksien etenemistä? Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtä tärkeää liikunnan vaikutusmekanismia keskus- ja ääreishermostossa muistisairauksien näkökulmasta: aivoperäistä hermokasvutekijää (BDNF, brain-derived neurotrophic factor).
Aivoperäinen hermokasvutekijä
Kasvutekijät ovat solujen väliseen viestintään erikoistuneita välittäjäaineita. Niiden tehtävänä on esimerkiksi nopeuttaa solujen kasvua ja erilaistumista eli solujen erikoistumista tiettyihin tehtäviin sekä osallistua kudosten korjaukseen, hormonituotannon säätelyyn ja toimia osana tulehduksen ehkäisyä (Stone ym. 2023; Ilvesmäki & Voutilainen 1994). Aivoperäinen hermokasvutekijä on pääasiassa aivojen solulimakalvostossa muodostuva välittäjäaine, joka säätelee hermosolujen selviytymistä ja kasvua sekä hermoliitosten muovautuvuutta uusiin tehtäviin (Azman & Zakaria 2022; Bathina & Das 2015).
Aivoperäistä hermokasvutekijää muodostuu eniten muun muassa hippokampuksen ja hypotalamuksen alueilla aivoissa (Bathina & Das 2015), joista se pystyy kulkemaan verenkierron mukana veri-aivoesteen läpi myös ääreishermostoon (Pan ym. 1998). Hippokampuksella on tärkeä rooli esimerkiksi lyhytkestoisen muistin vahvistamisessa pitkäkestoiseksi muistiksi sekä uuden tiedon prosessoinnissa ja oppimisessa. Hypotalamus puolestaan säätelee muistisairaiden henkilöiden kannalta olennaisia toimintoja, kuten stressiä, unta ja hormonitoimintaa (Goel ym. 2024).
Ikääntyminen, elämänlaatu ja aivoperäinen hermokasvutekijä
Iäkkäillä henkilöillä aivoperäisen hermokasvutekijän määrä vähenee luonnollisesti nuorempiin henkilöihin verrattuna, mikä on myös yhteydessä hippokampuksen tilavuuden pienenemiseen ja muistiongelmiin (Erickson ym. 2010). Kun muistetaan aivoperäisen hermokasvutekijän rooli hermosolujen kasvussa ja korjauksessa, niin tämä yhteys on selitettävissä. Mitä voimme sitten tehdä, jotta verenkierrossa olisi riittävästi aivoperäisiä hermokasvutekijöitä huolehtimaan hermosolujen toiminnasta?
Tämänhetkinen tieteellinen näyttö kertoo, että liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista, jolla aivoperäisten hermokasvutekijöiden tuotantoa voidaan lisätä ja näin parantaa elämänlaatua muistisairailla henkilöillä (Garavito ym. 2025; Sanaeifar ym. 2024). Korkeammat aivoperäisen hermokasvutekijän pitoisuudet parantavat elämänlaatua muun muassa tukemalla muistia, mielialaa ja toimintakykyä (Sanaeifar ym. 2024), jolloin myös arki sujuu paremmin.
Liikunnan vaikutus aivoperäisen hermokasvutekijän muodostumiseen
Liikunnalla on ainutlaatuinen rooli hermokasvutekijöiden muodostumisessa, sillä jo yksittäinen liikuntakerta nostaa aivoperäisten hermokasvutekijöiden määrää verenkierrossa merkittävästi. Vaikutus on nähtävissä etenkin kestävyysharjoittelulla (Fernández-Rodríguez ym. 2022). Säännöllisen liikuntaharjoittelun vaste on vielä parempi (Szuhany ym. 2014).
Muistisairailla ikääntyneillä henkilöillä säännöllinen liikkuminen, etenkin kestävyys- ja voimaharjoittelu, on tärkeä työkalu sairauden etenemisen hidastamiseen ja jopa kognitiivisen toimintakyvyn kehittämiseen (Garavito ym. 2025; Sanaeifar ym. 2024; Karamacoska ym. 2023). Muistisairauksien kannalta tämä liikunnan vaikutus on merkittävä, sillä aivoperäinen hermokasvutekijä hidastaa hermosolujen rappeutumista ja parantaa kognitiivista toimintakykyä (Sanaeifar ym. 2024).
Liikunnan korkeammalla intensiteetillä ja pidemmällä kestolla näyttäisi olevan paremmat vaikutukset aivoperäisten hermokasvutekijöiden pitoisuuksien kannalta (Dinoff ym. 2017), mutta liikunnan säännöllisyyden pitäisi silti olla keskiössä. Säännöllinen liikunta parantaa muun muassa muistisairaiden kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita, kuten toiminnanohjausta ja avaruudellista hahmotuskykyä. Vaikutus on nähtävissä etenkin säännöllisellä kestävyysharjoittelulla, kuten reippaalla kävelyllä (Decaix ym. 2025).
Liikunnan lisääminen muistisairaiden henkilöiden arkeen
Muistisairaat eivät välttämättä itse huolehdi riittävästä liikunnasta (Telenius ym. 2022), joten hoitohenkilökunnan ja omaisten rooli on tärkeää. Erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä, kuten hoitokodeissa, on hyvä tiedostaa liikunnan merkitys myös muistisairaiden elämänlaadun kannalta. Omaisille ja myös muistisairaille olisi hyvä kertoa liikunnan vaikutuksista elämänlaatuun (Huang ym. 2024).
Liikunnan ei tarvitse välittömästi olla raskasta hikiliikuntaa, vaan sopiva istumisen tauottaminen esimerkiksi kävelyllä on hyvä alku. Liikunnalle saadaan helpommin jatkuvuutta, kun se suunnitellaan yksilöiden mieltymykset huomioiden. Esimerkiksi osa haluaa liikkua ryhmässä, jolloin muun muassa tuolijumppa tai ryhmäkävely voi olla hyvä vaihtoehto. Toiset taas kaipaavat liikunnan lomassa enemmän omaa tilaa, joten hoitohenkilökunta ja omaiset voivat toteuttaa turvallista liikuntaharjoittelua yhdessä muistisairaan henkilön kanssa vaikkapa kahdestaan.
Suurimman osan liikunnasta tulisi kuitenkin muodostua riittävän hyötyliikunnan, kuten siivoamisen ja portaiden suosimisen kautta (Arrieta ym. 2022). Erilaisia kuntien tai järjestöjen järjestämiä palveluita, kuten ohjattua liikuntaa tai liikuntasuunnittelua, kannattaa myös hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.
Terveydenhuollon ammattilaisten rooli liikunnan lisäämisessä
Hoitokodit ja muut pitkäaikaisessa hoidossa olevien henkilöiden ympäristöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden säännöllisen liikuntaharjoittelun toteuttamiseen. Tällaisissa ympäristöissä liikunnan sisällyttäminen osaksi päivittäistä hoitoa voi olla erityisen tehokasta, kun se toteutetaan yksilöllisesti huomioiden asukkaan toimintakyky ja sairauden vaihe.
Liikuntaharjoittelun toteuttamiselle hoitokodeissa voi olla käytännön haasteita, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli liikunnan edistämisessä ja toteutuksessa. Heidän tehtävänään on luoda ja ylläpitää liikunnallista ympäristöä ja ilmapiiriä, joka tukee asukkaiden hyvinvointia. Tämä edellyttää paitsi ammatillista asiantuntemusta, mutta myös kykyä soveltaa liikuntaharjoittelun toteutusta muistisairaiden henkilöiden arkeen.
Jokainen askel on merkittävä ja pienikin parannus elämälaadussa on jo itsessään tavoittelemisen arvoinen asia. Liikunta on lääke.
Kirjoittajat
Timi Virkkunen
Terveystieteiden maisteri ja sairaanhoitajaopiskelija Kajaanin ammattikorkeakoulusta
Teija Ravelin
Terveystieteiden tohtori ja lehtori Kajaanin ammattikorkeakoulusta
Lähteet
Arrieta, H., Rezola-Pardo, C., Gil, J., Kortajarena, M., Zarrazquin, I., Echeverria, I., Mugica, I., Limousin, M., Rodriguez-Larrad, A. & Irazusta, J. 2022. Effects of an individualized and progressive multicomponent exercise program on blood pressure, cardiorespiratory fitness, and body composition in long-term care residents: Randomized controlled trial. Geriatric Nursing 45, 77–84.
Azman, K. F. & Zakaria, R. 2022. Recent advances on the role of brain-derived neurotrophic factor (BDNF) in neurodegenerative diseases. International Journal of Molecular Sciences 23 (12), doi: 10.3390/ijms23126827.
Bathina, S. & Das, U. N. 2015. Brain-derived neurotrophic factor and its clinical implications. Archives of Medical Science 11 (6), 1164–1178.
Decaix, T., Bonnin, T., Götze, K., François, V., Petit, C., Rivière, C., Greffard, S., Cognat, E., Hugon, J., Paquet, C., Sindzingre, L. & Lilamand, M. 2025. Benefits of physical activity on cognitive function in patients with neurocognitive disorders: A systematic review. The Journal of Frailty & Aging 14 (5), doi: 10.1016/j.tjfa.2025.100069.
Dinoff, A., Herrmann, N., Swardfager, W. & Lanctôt, K. L. 2017. The effect of acute exercise on blood concentrations of brain-derived neurotrophic factor in healthy adults: a meta-analysis. The European Journal of Neuroscience 46 (1), 1635–1646.
Erickson, K. I., Prakash, R. S., Voss, M. W., Chaddock, L., Heo, S., McLaren, M., Pence, B. D., Martin, S. A., Vieira, V. J., Woods, J. A., McAuley, E. & Kramer, A. F. 2010. Brain-derived neurotrophic factor is associated with age-related decline in hippocampal volume. The Journal of Neuroscience 30(15), 5368–5375.
Fernández-Rodríguez, R., Álvarez-Bueno, C., Martínez-Ortega, I. A., Martínez-Vizcaíno, V., Mesas, A. E. & Notario-Pacheco, B. 2022. Immediate effect of high-intensity exercise on brain-derived neurotrophic factor in healthy young adults: A systematic review and meta-analysis. Journal of Sport and Health Science 11 (3), 367–375.
Garavito, A. R., Martínez, V. D., Cortés, E. J., Díaz, J. V. N. & Rodríguez, L. M. M. 2025. Impact of physical exercise on the regulation of brain-derived neurotrophic factor in people with neurodegenerative diseases. Frontiers in Neurology 15, doi: 10.3389/fneur.2024.1505879.
Goel, M., Mittal, A., Jain, V. R., Bharadwaj, A., Modi, S., Ahuja, G., Jain, A. & Kumar, K. 2024. Integrative functions of the hypothalamus: Linking cognition, emotion and physiology for well-being and adaptability. Annals of Neuroscience 32 (2), 128–142.
Huang, H-L., Shyu, Y-I. L., Hsu, W-C., Liao, Y-T., Huang, H-L. & Hsieh, S-H. 2024. Effectiveness of a health education program for people with dementia and their family caregivers: an intervention by nurse practitioners. Archives of Psychiatric Nursing 50, 147–159.
Ilvesmäki, V. & Voutilainen, R. 1994. Kasvutekijät ja sytokiinit hormonivaikutusten välittäjänä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 110 (10), 949–957.
Karamacoska, D., Butt, A., Leung, I. H. K., Childs, R. L., Metri, N-J., Uruthiran, V., Tan, T., Sabag, A. & Steiner-Lim, G. Z. 2023. Brain function effects of exercise interventions for cognitive decline: a systematic review and meta-analysis. Frontiers in Neuroscience 16(17), doi: 10.3389/fnins.2023.1127065.
Pan, W., Banks, W. A., Fasold, M. B., Bluth, J. & Kastin, A. J. 1998. Transport of brain-derived neurotrophic factor across the blood-brain barrier. Neuropharmacology 37, 1553–1561.
Sanaeifar, F., Pourranjbar, S., Pourranjbar, M., Ramezani, S., Mehr, S. R., Wadan, A-H. S., Khazeifard, F. 2024. Beneficial effects of physical exercise on cognitive-behavioral impairments and brain-derived neurotrophic factor alteration in the limbic system induced by neurodegeneration. Experimental Gerontology 195, doi: 10.1016/j.exger.2024.112539.
Stone, W. L., Leavitt, L. & Varacallo, M. A. 2023. Physiology, growth factor. StatPearls Publishing. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK442024/
Szuhany, K. L., Bugatti, M. & Otto, M. W. 2014. A meta-analytic review of the effects of exercise on brain-derived neurotrophic factor. Journal of Psychiatric Research 60, 56–64.
Telenius, E. W., Tangen, G. G., Eriksen, S. & Rokstad, A. M. M. 2022. Fun and a meaningful routine: the experience of physical activity in people with dementia. BMC Geriatrics 22 (500), doi: https://doi.org/10.1186/s12877-022-03149-6.
THL. 2024. Muistisairauksien yleisyys. Saatavilla 4.8.2025 https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys.